Vierailu Yrityskylään

Kävimme koko 9C-luokka tiistaina 31.1 Yrityskylässä Tikkurilassa. Lähtö yrityskylään oli jo kello 7 aikaan. Yrityskylään päästyämme jakauduimme ryhmiimme, jotka olivat jo etukäteen päätetty ja jaoimme vastuuroolit. Pelin ideana oli kerätä mainepisteitä myymällä Samsungin virtuaalilaseja, pelissä sinulle tehdään monenlaisia tarjouksia, joista sinun täytyy valita kannattavat ja ei kannattavat tarjoukset ja hylätä ne tai hyväksyä. Pelissä on myös tärkeää pitää huomio rahassa ettei raha raaka-aineiden ostamiseen lopu. Voitimme joukkueiden välisen kilpailun, koska työskentelimme ahkerasti ja teimme tiimitöitä.


Eelis Koiso-Kanttila, Teemu Siren, Carl-Emil (Emppu) Hirvikoski
ja Ruichao (Mikke) Guan 9C:ltä.

Anton Heino, Juho Leppäaho ja Topias Lyly
suunnittelevat yrityksensä kasvustrategioita.

   Anton Heino käy liikeneuvottelua mahdollisen sijoittajan kanssa.

Kuvat: Samuel Hinkkanen

Työelämä tutuiksi kasiluokkalaisille

Kävimme haastattelemassa kolmea 8-luokkalaista TET:issä. Ensimmäisenä kävimme Myllypurossa, Arena Centerissä tapaamassa Valtteri Araviitaa, 8a.

Miksi valitsit tämän TET-paikan?
- Idea Arena Centeristä vain tuli, kun mietittiin kaverin kanssa.
Millaista ajattelit TET:in olevan?
- Rentoa ja helppoa.
Millaista TET-aika on ollut?
- Välillä on ollut rankkaa ja välillä kivaa. Olen oppinut uusia asioita.
Millaista työtä olet tehnyt?
- Lähinnä siivousta, hyllyjen täyttöä, kahvila tuotteiden valmistusta ja hyllyjen kunnossapitoa, kahvilan valvontatehtäviä ja asiakaspalvelua.
Mihin olet ajatellut pyrkiä ensi vuonna TET:iin?
- En ole miettinyt yhtään. Varmaan samantyyliseen paikkaan, ehkä jopa samaan paikkaan jos jaksaa.

Haastattelussa oli mukana Valtterin pomo, Markus Rosas. Kysyimme muutaman kysymyksen myös häneltä.
Onko teillä ollut ennen TET:iläisiä?
- On ollut monina vuosina ja tulee edelleen olemaan. Arena Center pyrkii olemaan tällaisessa toiminnassa mukana.
Ottaisitko lisää TET-hakijoita tänne?
- Mielellämme otamme hakijoita, jos meillä on aikaa hakijan perehdyttämiseen. TET:iläisistä  on hyötyä.

Seuraavaksi vierailimme Desnan ja Aminan, 8a, luona Hakaniemessä, KokoTeatterissa.

Miksi valitsitte tämän TET-paikan?
- Olemme kiinnostuneita teatterialasta ja halusimme tulla kokeilemaan alaa.
Millaista ajattelitte TET:in olevan?
- Rauhallista ja rentoa.
Millaista TET-aika on ollut?
- Teatteri on mukava paikka ja henkilökunta on mukavaa. On ollut rauhallista, rentoa ja monipuolista ja hauskaa.
Millaista työtä olette tehneet?
- Siivousta, mainosten jakelua ja asioiden hoitamista.
Mihin olette ajatelleet pyrkiä ensi vuonna TET:iin?
- Takaisin teatteriin tai johonkin muualle kuten päiväkotiin tai ympäristönsuojeluyhdistyksiin kuten Greenpeaceen.

Suklaataivas - Meidän yrityksemme

Saimme viime syksynä yhteiskuntaopissa tehtäväksi suunnitella oman yrityksen. Tästä piti tehdä Power Point -esitys, joka esitettiin koko luokalle. Me päätimme tehdä suklaakaupan. Aluksi työn suunnitteleminen ei sujunut kovinkaan hyvin, mutta mitä pidemmälle pääsimme, sen paremmaksi yritys kehittyi. Yrityksen suunnitteluvaiheessa jompi kumpi meistä heitti hullun idean tehdä suklaakonvehteja.

Päivää ennen esityksen pitämistä linnoittauduimme koulun jälkeen toisen kotiin valmistamaan konvehdit.

Konvehdit á la Riikka & Emma
Tarvitset:
400 g Fazerin maitosuklaata
valmista suklaakastiketta
strösseleitä
Tarvikkeet:
suklaan haudutustarvikkeet
muovisia jääpalamuotteja

1. Sulatimme suklaan vesihauteessa.
2. Suklaan sulettua levitimme sen sopivasti jäähtyneenä muovimuotteihin.
3. Pakastimme muotissa olevaa suklaata 25-35 min.
4. Koristelimme kukanmuotoiset konvehtimme suklaakastikkeella ja strösseleillä.
5  Koristellut konvehdit säilytimme yön pakastimessa.

Tiistaina 19. marraskuuta menimme yhteiskuntaopin tunnille erittäin hermostuneina, sillä aioimme ilmoittautua vapaaehtoisina esittämään yrityksemme ensimmäisinä, jottei suklainen yllätyksemme olisi mennyt pilalle. Saimme siihen luvan ja aloitimme esityksen. 
     Aluksi kerroimme liikeideastamme ja sen kohdehenkilöistä. Ideanamme oli perustaa pieni  suklaakauppa, nimeltään 'Suklaataivas',  Helsingin keskustaan. Samalla puhuimme myös asiakkaista, joina oli tarkoitus olla catering-palvelut ja kaikenikäiset naiset ja miehet, pääkohderyhmänämme olivat kuitenkin naiset ja nuoret. 
     Tästä siirryimme vähitellen tuotteisiin. Tuotteina meillä oli kaikenlaisia laadukkaita, käsintehtyjä suklaatuotteita mm. konvehteja, suklaalevyjä, kaakaojauheita, erilaisia suklaanmakuisia juomia, kastikkeita ja suklaisia kosmetiikkatuotteita. Näiden kertomisen ohella paljastimme yllätyksemme ja tarjosimme koko luokalle, myös Sipilälle, suklaitamme. Tästä kaikki, Sipilä erityisesti, yllättyivät. 
     Suklaiden jälkeen kerroimme muista yritykseen liittyvistä asioista, kuten tuotteiden hinnoittelusta, mainonnasta ja kilpailuedusta. Tarkoituksenamme oli hinnoitella suklaa hieman halvemmin kuin muut vastaavat yritykset tekevät. Mainontaa oli tarkoitus tehdä lehtien ja netin välityksellä. Lisäksi messumarkkinointi oli suunnitelmissamme. Kilpailuetuinamme olivat tuotteiden hyvä laatu ja niiden monipuolisuus, alhaisempi hintataso, kotiinkuljetuspalvelu ja erilaiset maksuvaihtoehdot. Lopuksi näytimme luokkalaisillemme yhtiön logon ja moton. 
     Työmme sai hieman huomiota oppilailta ja opettajilta. Olimme hyvin iloisia Sipilän kertoessa, että työmme sai hyvän arvostelun. :)

Riikka ja Emma, 9A

7C liike-elämäopissa

7C-luokka oli yhden huhtikuisen päivän Yrityskylässä oppimassa liike-elämään ja yrittämiseen liittyviä asioita käytännön kautta. Nimensä mukaisesti kyseessä on kuvitteellinen kylä pankkeineen ja yrityksineen, joiden toimitusjohtajiksi ja työntekijöiksi oppilaat pääsivät.

 

Jessika oli kampaamoyrittäjä ja Ella teki töitä parturi-kampaajana hänen yrityksessään. He pääsivät harjoittelemaan kampausnukeilla, joihin sai vaihdettua erilaisia hiuksia.

 

 

Janne ja Eemil pääsivät leikkimään Yrityskylän ainoalla tietokonesimulaattorilla. Tässä kaatuu metsää, Janne on siis motoksikin kutsutun metsäkoneen ohjaimissa.

 

 

 

Valtteri pääsi pankinjohtajaksi. Hän ohjasi työntekijöitään Elinaa ja Samua , jotka avasivat tilejä ja  myönsivät lainoja yrittäjille. Joiltakuilta ne jäivät kuulemma loppujen lopuksi maksamatta, eli luottotappioitakin tuli.

 

 

tekstit: yhdessä 7C:n oppilaiden kanssa Susse Huhta