9-LUOKKALAISTEN BIOLOGIAN OPISKELUA syksyllä 2015

9 -luokalla  opiskellaan kaksi biologian kurssia. Ensimmäinen käsittelee Itämeren ekosysteemiä, meren rehevöitymistä ja muita ympäristöongelmia sekä-uhkia. Pohdimme myös, miten voisimme yhdessä auttaa Itämerta. Myös Luontoliiton Itämeri -lähettilas vierailee oppitunneilla.  

 

Ohessa on kuvia kolmelta Uutelan retkeltä sekä työskentelytilanteista oppitunnilla. Tutkimuksista tehtiin myös tutkimusraportti.

Retki 1: Mittasimme veden fysikalisia ja kemiallisia ominaisuuksia sekä keräsimme planktoneita planktonhaavilla Uutelan venesataman laiturilla.

Mittasimme näkösyvyyden valkolevyn avulla. Otimme vesinäytteen metrin synyydestä vedennoutimella.

Planktonsaalis nousee.

Aika syvältä vielä valkolevy näkyi.

Happipitoisuutta tarkastelitiin kemikaalien avulla, haju ja vaahtoavuus keittopulloa ravistelemalla. Myös ph ja lämpötila mitattiin niin pinnasta kuin metrin syvyydestä.

"Terapiakoira" Fiila retkeilee mielellään, se pitää kaikista ja siitä pitävät kaikki.

Retki 2: Tutkimme levävyöhykkeitä ja tunnistimme levälajeja. Saimme myös aika mukavan saaliin veden selkärangattomia sekä kymmenpiikin ja siloneulan. 

Lajitentti pidettiin jo rannassa, pieni kilpailuhenki siivitti oppimista.

Retki 3: Tutustuimme rannan kasvillisuusvyöhykkeisiin sekä keräsimme näytteet lajitenttiä varten.

Laitentti,  opettelimme aika joukon kasveja - opimme ne ainakin hetkeksi, siitä se lähtee. Testasimme, miten nopeasti kasvit voi oppia, kilpailu kannustaa!

Samalla retkellä teimme myös EKOTEON - keräsimme jätesäkeittän roskia ja teimme listan "saaliistamme". Ihmetellä täytyi, mitä ihmiset jaksavat kantaa rantaan, mutta ei sieltä pois!

Luokassa kirjoitimme raportteja ja työskentelimme ryhmissä työpistetehtävien parissa. Niin ihana harmonia ja tekemisen meininki, ettei ollut mistään huomauttamista!
 (Ei ole totta - mistä se pipo taas päähän ehti?!)

 

Luontoliiton Itämeri -lähettiläs vierailee.

 

 

Erotusmenetelmien harjoittelua kemian tunnilla

Kemiassa 7F-luokka opiskeli eri tapoja, joilla seoksen aineet voidaan erottaa toisistaan. Teoriaopiskelun jälkeen oli aika siirtää tiedot ja taidot käytäntöön. Oppilaat saivat eteensä hiekan, ruokasuolan ja rautajauheen seoksen. Heidän tehtävänään oli ratkaista, kuinka nämä aineet saataisiin erotettua toisistaan.

Nopeasti oppilaat keksivät, että magneetin avulla saa erotettua rautajauheen. 

 

Seuraavaksi piti pohtia, kuinka erottaa hiekka ja ruokasuola toisistaan. Monet tiesivät, että ruokasuola liukenee veteen ja hiekka ei. Tätä tietoa hyödyntäen he lisäsivät seoksen joukkoon pienen määrän vettä ja suodattivat syntyneen liuoksen. Suodattamisessa käytettiin suodatinpaperia, suppiloa ja keittopulloa. Näin hiekka saatiin erotettua suolavedestä.

Viimeisenä vaiheena oli ruokasuolan erottaminen vedestä, mikä onnistui haihduttamalla. Kaasupoltin ja kuumennusvälineet otettiin avuksi, jotta haihduttaminen kävisi nopeasti.

Lopputulos oli halutun kaltainen. Ruokasuola, hiekka ja rautajauhe oli saatu erotettua toisistaan.  

Lopuksi tehtiin työstä yhteenveto vihkoon erotuskaavion muodossa.

Kuvat: Rami Rahmeh 7F

HANKAUSSÄHKÖÄ ENSIMMÄISILLÄ FYSIIKAN TUNNEILLA

9C-luokka tutki hankaussähköilmiötä syksyn ensimmäisillä fysiikan tunneilla. Kuvat kertovat puolestaan: 

Hangataan kahta eboniittisauvaa yhtä aikaa kissannahalla.

Laitetaan toinen hangattu eboniittisauva vapaasti pyörivään telineeseen ja tuodaan hangatut päät lähekkäin. Sauvat hylkivät toisiaan.

Hangataan eboniittisauvaa kissannahalla ja lasisauvaa muovilla.

Laitetaan eboniittisauva vapaasti pyörivään telineeseen ja tuodaan muovilla hangattu lasisauva lähelle. Tuodaan hangatut päät lähekkäin. Sauvat vetävät toisiaan puoleensa.

Hangataan eboniittisauvaa kissannahalla ja tuodaan hangattu pää vesinoron lähelle. Sauvan sähköinen varaus kaareuttaa vesinoroa.
 

Elektronit siirtyvät hangatessa hiuksista ilmapalloon. Ilmapallosta tulee negatiivisesti varautunut ja hiuksista tulee positiivisesti varautuneita.

Hiukset ovat samanmerkkiset ja ne hylkivät toisiaan. Hiukset ja ilmapallo vetävät toisiaan puoleensa.

Esimerkiksi hiuksiin hangattu ilmapallo on negatiivisesti vaurautunut ja saa alun perin varaamattoman hyllyn seinän varaukset jakautumaan eli polarisoitumaan niina että ilmapallo pysyy hetken aikaa seinässä kiinni.

9. luokka Itämerta tutkimassa

Osa oppilaista opiskeli Itämerta syksyllä (ks. blogi), mutta myös kevään ryhmälle onnistui hieno keli: ensimmäisenä hellerajan ylittävänä päivänä kävimme mittailemassa veden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia sekä pyydystämässä planktoneita. Ihana aamu.

Terhi Suni

Ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa 9. luokan biologiassa

Lampaan elimistä saa hyvän käsityksen, mitä ihminenkin näyttää sisältä.


Lampaan hengityselimet, sydän ja verisuonia, maksa ja munuaiset.

Ensin ällötti, sitten kiinnostus jo heräsi.




 Lopulta muutamat halusivat jo kännykkäänsä muiston!

9-luokkalaisten haju- ja makuaistitesteissä kaneli ja vanilja tuoksuvat ensin, mutta nenä turtuu.

Miltä tuoksuu sekoitus, kun on hetken ”totutellut” tuoksuun? Hyötyä / haittaa?

Missä makureseptorit? Missä kielen kohdassa maistuu sokeri, suola, sitruuna…?

Terhi Suni

Kestomagneetti

9D tutki fysiikan tunnilla magneetin ja magneettien magneettikenttiä. Ripottelimme rautajauhetta paperin päälle ja katsoimme miten se reagoi magneettiin joka oli paperin alla. Rautajauhe asettui magneetin magneettikentän muotoon. Laitoimme alle myös kaksi magneettia, jolloin rautajauheesta näimme magneettikentän muodon. Magneetin erinimiset navat hylkivät toisiaan ja samannimiset vetivät toisiaan puoleensa.


Erinimiset navat vetävät toisiaan puoleensa.




Samannimiset navat hylkivät toisiaan.



 

Teimme vihkoon muistiinpanoja aiheesta ja piirsimme kuvat.

Kokeilimme myös ’dipata’ magneettia rautajauheeseen, ja katsoimme, miten se reagoi toiseen magneettiin, jossa oli rautajauhetta. Tässä se oli kolmiulotteisena.

 

Samanimiset navat hylkivät toisiaan.

Erinimiset navat vetävät
toisiaan puoleensa.