Itsenäisyyspäivän juhlapuhe

TERVETULOA TEHTAANPUISTON YLÄASTEEN ITSENÄISYYSPÄIVÄN TANSSIAISIIN!

Erityisesti haluan toivottaa tervetulleeksi Vuosaaren ala-asteen ja Mustakiven ala-asteen 6. luokkalaiset ja heidän opettajansa. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

Suomi täyttää ensi viikon tiistaina 99 vuotta. Viikon alussa huomasin, että tänä vuonna Tasavallan presidentin Linnan juhlien teemana ovat Suomen vahvuudet.  Tällaisia ns. virallisia vahvuuksia presidentinkanslian tiedotteen mukaan ovat rehellisyys, innovatiivisuus, vakaus, lukutaito, koulumenestys ja tyttöjen mahdollisuudet.

Halusin kuitenkin tietää mitkä ovat ns. kansan syvien rivien mielestä Suomen vahvuuksia. Senpä vuoksi kysyin apua Tehtiksen 8-luokkalaisilta (8B ja 8F).

 Nuorten mielestä tällaisia Suomen vahvuuksia ovat esimerkiksi: rauhallisuus ja turvallisuus, sisukkuus, urheus, tasa-arvoisuus, uskonnonvapaus, luonnon puhtaus, ei liian tiheästi asuttu maa, koulutus on ilmaista ja on hyvät opettajat, luotettava virkavalta, hyvä terveydenhuolto, yhteiskunta tukee erilaisissa elämänvaiheissa. Lisäksi vahvuutena pidettiin suomalaisten kylmyyden sietoa, kahvinjuontia ja saunomista. Jääkiekkokin mainittiin.

Tässäkin salissa tänään on paljon vahvuuksia, pitää vain uskaltaa rohkeasti tuoda esille vahvuudet ja käyttää niitä. Tulevaisuuden koulun tehtävä on entistä enemmän rohkaista tähän.

Ensi vuosi 2017 on todellinen juhlavuosi. Tärkeimpänä Suomi täyttää pyöreät 100 vuotta, meidän tanssiaisia vietetään kymmenettä kertaa ja ensi vuonna opiskelemme ja työskentelemme uudessa Puistopolun peruskoulussa. Vuodesta on tulossa siis kaikin tavoin todella merkittävä.

Mutta ensiksi on tämän vuoden juhlien aika. entistä jääkiekkoilijaa mukaellen ”NYT JUHLITAAN”!

Jari Sipilä

apulaisrehtori

Teksti Jari Sipilä, kuvat Pertti Tossavainen

Itsenäisyyspäivän juhlapuhe

Arvoisat oppilaat,  hyvät kollegat, muut juhlavieraat!

Suomi täyttää tulevana sunnuntaina  98 vuotta.  Sen vuoksi olemme kokoontuneet näihin tanssiaisiin. Tämä on jo kahdeksas kerta kun nämä tanssiaiset järjestetään. On upeaa, että näistä itsenäisyyspäivän tanssiaisista on muotoutunut kouluumme jokavuotinen arvokas perinne.

Ennen kuin päästämme irti oppilaskunnan puheenjohtajan ja pääsemme tanssin pyörteisiin niin muutama sana aiheeseen liittyen.

Seuraavat ajatukset ja lainaukset pohjautuvat HS:n tämän viikon tiistaina olleeseen sotaveteraani Hannes Hynösen muistokirjoitukseen:

Kuka oli Hannes Hynönen? Hän ei ollut vloggaaja eikä edes tubettaja! Hän oli 102-vuotias sotaveteraani. Kuulit aivan oikein 102-vuotias veteraani! Hänestä tuli koko kansan julkkis viime vuoden presidentin Linnan juhlien myötä. Itse asiassa hän oli juhlien kirkkain tähti.

Sen jälkeen hänen sanomisia kuunneltiin tarkasti. Hänen kansansuosionsa perustui hänen virkistäviin ajatuksiin itsenäisyydestä ja hänen valoisa elämänasenne hurmasi laman surkeuttamat suomalaiset ja sai kaikki hyvälle mielelle.

  

Tämän viikon alussa saimme lukea tiedotusvälineistä suru-uutisen: Hannes Hynönen oli kuollut maanantaina kotipaikkakunnallaan Mikkelissä.

Sotakokemuksistaan huolimatta Hynönen oli säilyttänyt elämänmyönteisen asenteen ja uskon inhimillisyyteen. Hänen kommenteissaan oli aina pilkettä silmäkulmassa.

Näin itsenäisyyspäivän lähestyessä on hyvä muistaa Hynösen sanoma : tämän päivän maailma, tämän päivän Suomi, on huomattavasti parempi paikka kuin se maailma, johon Hynönen itse syntyi ja jossa hän pitkään eli.

Nyt kun omaan napaan tuijottaminen ja tietynlainen ahneus valtaa alaa eri elämänaloilla, kuten olemme ihan viime päivinäkin saaneet huomata, Hynösen usko parempaan huomiseen yhdessä tekemällä ei horjunut. Vaikka itsenäisyyden aikana on ollut sotiakin, monet ongelmat on saatu selvitettyä neuvottelemalla ja suomalaisten yhteistyökykyyn luottaen.

HS:n toimittajan kanssa käymissä keskusteluissa Hynönen muistutti, että edellisillä sukupolvilla on ollut jotain paljon vahvempaa kuin nykyään niin tärkeät henkilökohtainen omaisuus ja materiaalinen hyvinvointi:

Suora lainaus:” Silloin haluttiin antaa lapsille parempi tulevaisuus, mutta sillä ei ymmärretty helpompaa tulevaisuutta” lainaus päättyy.

Näillä ajatusten myötä toivotan kaikille hauskoja tanssiaisia ja Hyvää itsenäisyyspäivää!

Jari Sipilä

apulaisrehtori

Teksti: Jari Sipilä

Kuva: Pertti Tossavainen

ITSENÄISYYSPÄIVÄN TANSSIAISET

Koulumme perinteiset itsenäisyyspäivän tanssiaiset pidettiin perjantaina 5.12.2014.

 

 

Tilaisuuden alussa lippu tuodaan saliin Finlandian soidessa.

 

Perinnettä myös uudistetaan: juhlapuheen pitivät tänä vuonna oppilaskunnan puheenjohtaja Waltteri Koski ja sihteeri Panu Pöyhönen. Aikaisempina vuosina puhunut apulaisrehtori Jari Sipilä toivotti tänä vuonna kouluväen tervetulleeksi. 



Ennen tanssin alkamista juhla-asuihin pukeutuneet oppilaat kuuntelivat puheita ja lauluesityksiä rauhallisesti rivissä ja pienissä ryhmissä seisten.

Maamme-laulun esilaulajana toimi koulun valinnaisen musiikin ryhmä. Kuoro lauloi myös Jenni Vartiaisen kappaleen Missä muruseni on.

Ensimmäisistä tanssiaisista saakka saliin on järjestetty myös kuvauspaikka, jossa oppilaat ovat voineet kuvauttaa itsensä juhla-asuissaan. Kuvassa tämän vuoden Suomi-tyttö ja Suomi-poika. Valinta tehdään sekä pukeutumisen että erityisesti juhlakäyttäytymisern perusteella.

JOULUKIIREITÄ TEHTIKSESSÄ

Joulukuu on Tehtaanpuiston yläasteen koululla kiireistä aikaa. Kokeet painavat päälle ja kaiken on oltava valmista ennen edessä häämöttävää joululomaa. Juhlalle on kuitenkin myös aikansa. Joulukuussa tanssitaan perinteisesti itsenäisyyspäivän kunniaksi 5.12. ja 20.12. vastaanotetaan loma joulujuhlan merkeissä.

Oppilaskunnan hallituksen jäseniä oli opettajien kanssa koristelemassa Urheilutaloa tanssiaisia varten. Itsenäisyyspäivän tanssiaiset järjestettiin nyt kuudetta kertaa.

Itsenäisyyspäivän tanssiaisia varten on harjoiteltu vanhoja tansseja liikunnan tunneilla.

8.-luokkalaiset ilmaisu- ja kuvataidepainotteisella linjalla opiskelevat oppilaat valmistivat itse myös joulujuhlaan tulevat lavasteet.

 Joulujuhlanäytelmän harjoituksissa kävi vilinä ja vilske. Painotteisilla ilmaisutaidon tunneilla ideoidussa näytelmässä vihaiselle joulupukille käy hieman huonosti.

Itsenäisyyspäivän tanssit 5.12.2013

Oppilaat jättivät ulkokengät salin ulkopuolelle ja laittoivat juhlakengät jalkaan

Perinteiset itsenäisyyspäivän tanssit pidettiin Tehtiksessä taas itsenäisyyspäivän aattona eli 5. joulukuuta. Juhlapuheen piti jo tuttuun tapaan apulaisrehtori Jari Sipilä.

Arvoisat oppilaat,  hyvät kollegat, muut juhlavieraat!

Syntymäpäiväsankari  Suomi täyttää huomenna perjantaina 96 vuotta.  Se on syy miksi olemme kokoontuneet näihin tanssiaisiin. Itse asiassa tämä on jo kuudes kerta kun nämä tanssiaiset järjestetään. On upeaa , että näistä itsenäisyyspäivän tanssiaisista on muotoutunut jokavuotinen arvokas perinne Tehtaanpuiston yläasteelle.

Ennen kuin päästämme irti oppilaskunnan puheenjohtajan ja pääsemme tanssin pyörteisiin niin vielä muutama sana itsenäisyydestä: 

Itsenäisyys tarkoittaa sitä, että voi päättää omista asioistaan muista riippumatta. Itsenäinen valtio tarvitsee muiden valtioiden tunnustuksen eli muiden maiden täytyy tunnustaa se, että maa/valtio pystyy tekemään päätöksensä itse.

Voisi ajatella, että asia on näin myös meidän tavallisten ihmisten keskuudessa. Oikeus päättää omista asioistaan ansaitaan mm. käytöksellä. Kun osoittaa, että kykenee tekemään päätöksiä ja kantamaan vastuuta omista puheistaan ja teoistaan, muut ihmiset tunnustavat sinun ”itsenäisyyden”.

Eri tilaisuuksissa ympäri Suomea tullaan varmaankin kysymään, mitä itsenäisyys on ja mitä se itse kullekin merkitsee. Epäilen, että useimmat vastaukset pitävät sisällään sanan VAPAUS, itsenäisyys on vapautta päättää omista asioista, vapautta kertoa omat mielipiteensä, vapautta harjoittaa sitä ammattia mitä haluaa, vapautta äänestää vaaleissa, vapautta matkustaa, vapautta kokoontua yhteen.

Jokaisen itsensä tasolla se on vapautta olla oma itsensä, vapautta siitä, ettei kiusata.

Myös se on jonkinsortin itsenäisyyttä, että  pian  voimme vapaasti ilmaista itseämme.

Näiden ajatuksien myötä toivotan kaikki tervetulleiksi itsenäisyyspäivän tanssiaisiin!

 

Sali jytisi rytmin tahdissa kun oppilaat tanssivat letkajenkkaa.

9. luokan oppilas Tom esitti hienon soolotanssin Suomi-paidassa.

Yhdeksänsillä liikuntaluokilla oli myös oma, oppilasvoimin suunniteltu tanssiesityksensä juhlissa.

 

Letkiksen lisäksi tiputanssi ja perinteinen jenkka vetävät joka vuosi lähes kaikki oppilaat, ja monet opettajatkin, tanssilattialle.

Monet etenkin ysiluokkalaiset pojat tanssittivat ahkerasti kauneimpiinsa pukeutuneita daameja.

Myös piiritanssilla oli paikkansa, joskaan sitä ei harjoitettu aivan perinteiseen malliin, vaan luovasti, kuten uusien sukupolvien kuuluukin.

teksti ja kuvat:
Pertti Tossavainen ja Susse Huhta