9-LUOKKALAISTEN BIOLOGIAN OPISKELUA syksyllä 2015

9 -luokalla  opiskellaan kaksi biologian kurssia. Ensimmäinen käsittelee Itämeren ekosysteemiä, meren rehevöitymistä ja muita ympäristöongelmia sekä-uhkia. Pohdimme myös, miten voisimme yhdessä auttaa Itämerta. Myös Luontoliiton Itämeri -lähettilas vierailee oppitunneilla.  

 

Ohessa on kuvia kolmelta Uutelan retkeltä sekä työskentelytilanteista oppitunnilla. Tutkimuksista tehtiin myös tutkimusraportti.

Retki 1: Mittasimme veden fysikalisia ja kemiallisia ominaisuuksia sekä keräsimme planktoneita planktonhaavilla Uutelan venesataman laiturilla.

Mittasimme näkösyvyyden valkolevyn avulla. Otimme vesinäytteen metrin synyydestä vedennoutimella.

Planktonsaalis nousee.

Aika syvältä vielä valkolevy näkyi.

Happipitoisuutta tarkastelitiin kemikaalien avulla, haju ja vaahtoavuus keittopulloa ravistelemalla. Myös ph ja lämpötila mitattiin niin pinnasta kuin metrin syvyydestä.

"Terapiakoira" Fiila retkeilee mielellään, se pitää kaikista ja siitä pitävät kaikki.

Retki 2: Tutkimme levävyöhykkeitä ja tunnistimme levälajeja. Saimme myös aika mukavan saaliin veden selkärangattomia sekä kymmenpiikin ja siloneulan. 

Lajitentti pidettiin jo rannassa, pieni kilpailuhenki siivitti oppimista.

Retki 3: Tutustuimme rannan kasvillisuusvyöhykkeisiin sekä keräsimme näytteet lajitenttiä varten.

Laitentti,  opettelimme aika joukon kasveja - opimme ne ainakin hetkeksi, siitä se lähtee. Testasimme, miten nopeasti kasvit voi oppia, kilpailu kannustaa!

Samalla retkellä teimme myös EKOTEON - keräsimme jätesäkeittän roskia ja teimme listan "saaliistamme". Ihmetellä täytyi, mitä ihmiset jaksavat kantaa rantaan, mutta ei sieltä pois!

Luokassa kirjoitimme raportteja ja työskentelimme ryhmissä työpistetehtävien parissa. Niin ihana harmonia ja tekemisen meininki, ettei ollut mistään huomauttamista!
 (Ei ole totta - mistä se pipo taas päähän ehti?!)

 

Luontoliiton Itämeri -lähettiläs vierailee.

 

 

Metsäretki Mustavuoreen ja herbaario

Tutustuimme Mustavuoren lehdon arvokkaaseen luonnonsuojelualueeseen sekä siihen, mitä alueella saa tehdä, mikä on kiellettyä.

 

Lehto puhkeamassa kevätloistoonsa, mm. valko- ja keltavuokot. Niitä ei saa kerätä ja pysytään poluilla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suojelualueen lehdon lisäksi muitakin metsätyyppejä Mustavuoresta löytyy. Vihdoin pääsimme keräämään kasveja. Monet kangasmetsän kasvit talvehtivat vihreinä. Kuvan kevätlinnunsilmä vasta aloitteli kukintaansa.

Herbaarion valmistaminen

Kun kasvit oli prässätty, oli aika laittaa ne papereille ja etsiä kasveille nimet.

Lopuksi kasvit lajiteltiin kukin omaan metsätyyppiinsä: puut ja pensaat ensin, sitten kenttäkerroksen kasvit ja pohjimmaiseksi pohjakerroksen sammalet ja jäkälät.

Oho! – Ope! Et aina huomaa kaikkea!  

Olipa tehokasta ja reipasta työtekoa, oikea tekemisen meininki!

Joskus palkkioksi saa vaikka kuunnella mielimusiikkiaan, kun työ edistyy hienosti.

Kuviskässän tunneilla tehtiin herbaarioon kannet! Tädäm – miten upeita luomuksia!

Kasiluokkalaisten mantsaa ja bilsaa

8.-luokan maantiedon tunneilla opiskeltiin galleriamenetelmällä

 

1.      Kolmen hengen ryhmissä tutustuttiin omaan aiheeseen ja valmistettiin siitä taulu oman muistin avuksi. 8b galleriaryhmä ja 8b ryhmä.

2.      Uusissa kuuden hengen ryhmissä kierrettiin galleriassa taululta taululle - ja kun oltiin oman taulun kohdalla, kukin vuorollaan esitteli aiheensa toisille, joille asia ei ollut tuttu.

3.      Hienoa, että koulussamme on paljon superasiantuntijoita ja lahjakkaita esiintyjiä!

8-luokan biologian tunneille kävi vierailijoina Metropolian opetusharjoittelijoita.

Nyt opiskellaan draaman keinoin ihmisen seksuaalisuutta ja perinnöllisyyttä. Millaisia olemme, millaisia meistä tulee?

Kivaa oli ja oppi meni hauskasti perille.

Ryhmissä jatkettiin lauseita: Suurin unelmani on… Jotta se toteutuu… Haluaisin olla… Mun täytyy muuttaa… 

 

Alleviivattiin ja valittiin yksi sana, josta tehtiin ryhmävalokuva:

uhka



koira

 

9. luokka Itämerta tutkimassa

Osa oppilaista opiskeli Itämerta syksyllä (ks. blogi), mutta myös kevään ryhmälle onnistui hieno keli: ensimmäisenä hellerajan ylittävänä päivänä kävimme mittailemassa veden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia sekä pyydystämässä planktoneita. Ihana aamu.

Terhi Suni

Ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa 9. luokan biologiassa

Lampaan elimistä saa hyvän käsityksen, mitä ihminenkin näyttää sisältä.


Lampaan hengityselimet, sydän ja verisuonia, maksa ja munuaiset.

Ensin ällötti, sitten kiinnostus jo heräsi.




 Lopulta muutamat halusivat jo kännykkäänsä muiston!

9-luokkalaisten haju- ja makuaistitesteissä kaneli ja vanilja tuoksuvat ensin, mutta nenä turtuu.

Miltä tuoksuu sekoitus, kun on hetken ”totutellut” tuoksuun? Hyötyä / haittaa?

Missä makureseptorit? Missä kielen kohdassa maistuu sokeri, suola, sitruuna…?

Terhi Suni

Itämeren rehevöitymistä havainnollistavat retket

Ysiluokkalaiset olivat tutkimassa veden ja rannan laatua sekä kasvillisuutta Uutelan venesatamassa ja Nuottaniemen kallioilla tänä alkusyksystä. Kävimme ensin rantaretkellä tutkimassa veden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia, sitten kävimme kalliorantaretkellä jolla tutkimme levävyöhykkeitä ja lajeja erilaisilla välineillä ja viimeiseksi kävimme keräämässä jätteitä Uutelan rannoilta ja ulkoilualueelta.
Teimme yhteensä kolme retkeä ja niistä ensimmäisen teimme Uutelan venelaiturille, jolla tutkimme veden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Havainnoimme Itämeren tilaa erilaisin kokein.  Tutkimme mm.  veden näkösyvyyttä, väriä, hajua ja vaahtoavuutta sekä keräsimme veden pinnalta kasvi- ja eläinplanktoneita.

 

Toisella retkellä keräsimme meren selkärangattomia ja tutustuimme Itämeren levävyöhykkeisiin. Nilviäiset ja äyriäiset pyydystimme haavilla.

 

 

Kolmannella retkellä keräsimme roskia ja tutustuimme Itämeren rantakasvillisuuteen.  Ryhmät kisasivat siitä kuka kerää eniten roskia ja voittajat saivat palkinnon. Roskia tuli yhteensä 7.573476 jätesäkillistä.

 

teksti: Anni, Enni, Wenla

kuvat: Terhi