Ajatuksia koulun johtamisesta

Oheisen linkin takaa löytyy ajatuksia koulun johtamisesta


http://helmi.hel.fi/Opev/uutiset/Sivut/Johtajan-ydintaito-on-itsensä-johtamisen-taito.aspx

Vuosaaren koulut tekevät yhdessä uutta opetussuunnitelmaa

260 vuosaarelaista opettajaa aloitti torstaina 26.2.2015 opetussuunnitelmatyön Tehtaanpuiston ya:n auditoriossa. Helsingin kaupungin pedagoginen yhteyshenkilö Petteri Elo alusti uuden opetussuunnitelman hengestä ja ilmiöpohjaisuudesta. Tämän jälkeen opettajat työskentelivät 16 eri ryhmässä.

Vuosaaressa perusopetusta tarjoavat seuraavat koulut: Aurinkolahden peruskoulu, Heteniityn ala-aste, Kallahden peruskoulu, Meri-Rastilan ala-aste, Mustakiven ala-aste, Tehtaanpuiston yläaste, Vuosaaren ala-aste ja Vuosaaren peruskoulu. Joka kymmenes helsinkiläinen nuori asuu Vuosaaressa. Vuosaaren kouluilla on ollut vahva yhdessä tekeminen kulttuuri monen vuoden ajan. Yhteistyö tuo laatua koulujen kehittämiseen ja sitä kautta Vuosaaren vahvuudet tulevat esiin myös vuosaarelaisten lapsien opetuksessa.

Opetussuunnitelma on asiakirja, jossa määritellään koulussa annettavan opetuksen tavoitteet, taidolliset ja tiedolliset sisällöt sekä tavat miten koulussa nuoret, huoltajat ja oppilaat toimivat yhdessä. Uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma astuu voimaan elokuussa 2016 ja tämän takia vuosaarelaiset koulut työstävät parhaillaan opetussuunnitelmaa.

Uuden opetussuunnitelman yhtenä pääideana on, että oppilas on koulussa oppimisen keskiössä. Oppilas käsittelee ja tuottaa oman tekemisen ja ajattelun kautta tietoa ja jakaa sitä muille. Oppilas ottaa siis vastuuta omasta oppimisestaan. Opettajan roolina ei ole pelkästään jakaa tietoa vaan tuottaa sitä yhdessä oppilaiden kanssa ja ohjata oppimisprosessia. Ilmiöpohjaisuus tarkoittaa puolestaan oppiainerajat ylittävää ja tutkivaa otetta opiskeltavaan asiaan – eli ilmiöpohjainen opetus avaa isomman ikkunan maailmaan ja sen ymmärtämiseen.

Vuosaarelaiset koulut jatkavat uuden opetussuunnitelman tekemistä loppukevään aikana ja tekevät yhdessä yleisen osuuden. Ensi syksynä koulut aloittavat oppiainekohtaisen työn. Keväällä 2016 opetussuunnitelma on valmis ja se viedään Opetuslautakunnan tarkasteltavaksi, jotta se voidaan ottaa käyttöön syksyllä 2016.

 

Teksti ja kuvat Pertti Tossavainen

Hyvä syöttö ja joukkuepelaaminen

Suomen maajoukkueet ovat menestyneet eri pallopeleissä kansainvälissä otteluissa kuluvan syksyn aikana - onnistumisia ja ennen kaikkea voittoja on tullut totuttua enemmän lentopallossa, koripallossa ja jalkapallossa.

Syitä aikaisempaa parempaan menestykseen on monia. Yksi syy on joukkuepelaaminen ja taktiikka. Suomessa on oivallettu, että yksilötaidossa yksittäisen pelaajan on pääsääntöisesti tosi vaikea olla parempi kuin vastaan asettuvan maajoukkueen rivipelaaja - eroa on vielä vaikeampi kasvattaa umpeen kun puhutaan vastapuolen tähtipelaajista. Esim. Messi painii hieman eri sarjassa kuin Tainio. Lisäksi pelaajien lukumäärässä Suomi on harvoin edellä vastustajiaan. Esim. Ruotsissa on lajissa kuin lajissa paljon enemmän aktiiviurheilijoita kuin Suomessa.

Suomalainen urheilija pelaa maajoukkueessa niin, että hän yrittää tehdä joukkuekaverinsa pelaamisen mahdollisimman helpoksi. Hän antaa hyviä, varmoja syöttöjä sekä liikkuu niin, että joukkuekaverin on myös helppo antaa hänelle syöttöjä. Suomalaiset ovat siis panostaneet pallolliseen ja pallottomaan liikkeeseen.

Koulussa on monenlaisia oppilaita ja aikuisia. Jokainen heistä on oma persoonansa. Kukaan heistä ei voi menestyä ja voida hyvin koulussa, jos he eivät halua tai kykene toimimaan ryhmän jäseninä. Luokan oppilaat voivat hyvin ja he oppivat taitoja sekä tietoja tulevaisuutta varten, kun jokaisella yksilöllä on hyvä olla luokassa.

Oppilas siis antaa ja saa hyviä syöttöjä oppilastovereilleen. Hyvä syöttö tarkoittaa koulussa esim. sitä, että oppilas on ystävällinen oppilastoverilleen, auttaa tarvittaessa häntä sekä antaa hänelle mahdollisuuden menestyä koulussa. Työrauha, ystävällisyys ja oppilastoverin kunnioitus ovat avainsanoja oppilaan hyvässä syötössä oppilastoverille. Oppilas siis arvostaa oppilastoveriaan ja sitä kautta hän saa takaisin vasta-arvostusta. Näin koulussa tapahtuu ns. hyvän kierrettä eli hyvään toimintaan vastaan hyvällä toiminnalla.

Hyvä puhe on olennaisessa osassa menestyvässä joukkuepelaamisessa. Ilman kommunikointia harva asia onnistuu ryhmässä hyvin. Hyvä urheilija kannustaa, ohjaa ja varoittaa joukkuekavereitaan pelikentällä.

Koulussa hyvä puhe tarkoittaa esim. sitä, että oppilaskaverille puhutaan ystävällisesti ja että hänen puhettaan kuunnellaan. Lienee sanomattakin selvää, että kommunikointi ja vuorovaikutus ei toimi, jos liian moni oppilas puhuu samaan aikaan. Erityisen tärkeää tämä on oppitunneilla, mutta ei liian suuri välituntimetelikään ole hyvästä.

Valmentajalla on suuri merkitys joukkueen menestymisessä - valmentaja ohjaa ja neuvoo joukkueensa pelaajia. Valmentajan puheen on hyvä olla kannustavaa, suunnitelmallista ja pelaajaa arvostavaa. Harva joukkue menestyy enää nykypäivänä, jos valmentaja huutaa ja räyhää eli ei kunnioita pelaajiaan.

Koulussa opettaja toimii valmentajan roolissa oppilaille luokassa. Hän neuvoo, auttaa, kannustaa ja tarpeen vaatiessa myös asettaa rajoja. Tunti on onnistunut ja kaikilla on hyvä olla, kun sekä opettajan ja oppilaitten keskinäinen puhe on ollut arvostavaa ja ystävällistä. Rumat sanat eivät kuulu oppitunnille.

Jokainen Tehtiksen oppilas ja aikuinen on ainutlaatuisen tärkeä yksilö. Hän on tärkeä ja arvoisa ihminen meidän koulussa. Arvostetaan yhteisömme jäseniä sanoilla ja teoilla. Näin me teemme Tehtiksestä entistä paremman paikan meille kaikille.

t. Pertti, reksi