9B luokkaretkellä Virossa

Maanantai 23.5. 2016

Luokkamme 9b lähti leirikouluun Tallinnaan. Päivää on odotettu innolla jo monia kuukausia, jopa vuosia. Nyt ysin loppu häämöttää ja tämä siis toteutuu. Fiilikset on ollu kaikilla korkealla päivän alusta asti. Rankalta se tietenkin tuntuu herätä todella aikaisin ja olla liikkeellä koko päivän. Mutta ei ole valittamista! Ensimmäinen päivä lomasta on sujunut mahtavasti. Laivamatka Tallinnaan oli mukavan nopea. Vanhan kaupungin kierrokset olivat upeita! Olevisten kirkon torniin kiipeäminen on varmasti kaikille mieleenpainuva muisto. Kuumotti kyllä koko matkan ylös ja alas, että miten tästä selviää. Ruokailu Vapianossa myöhemmin onnistui hyvin. Ruoka oli todella hyvää. Vapaa-ajalla suurin osa kierteli kauppoja yms. Luokka oli jakautunut ominlaisiin ryhmiin ja liikkui siellä täällä. Kaikilla jalat ovat ihan poikki ja tulessa näin päivän lopuksi, mutta sen arvoista se oli. Plussaa koko päivälle oli lämpötila ja aurinko. Odotamme innolla seuraavaa päivää ja sen tuomia seikkailuja. 

Teksti: Jasmin & Amanda

Kuva: Paula Schildt-Pohjalainen

Kasit kirjamessuilla

Tehtiksestä on perinteisesti käyty Kirjamessuilla kasiluokkalaisten kanssa. Tänäkin vuonna reilut sata oppilasta lähti muutaman opettajan johdolla Pasilaan Messukeskukseen. Messuilla tehtiin Suunnista kirjaan -tehtäviä, ja oli lupa tutustua myös ruokamessujen tarjontaan.

KirjaKallion eli Kallion lukiolaisten hoitamalla Louhi-lavalla oli muun muassa keskustelua sosiaalisesta mediasta. Paneelissa mukana mm. Somesta keskustelivat kirjailijat Jarno Alastalo, Jari Järvelä, Ronja Salmi, Töttöröö Networksin toimitusjohtaja Joona Haatainen (ei kuvassa) ja Otavan lasten ja nuortenkirjojen päällikkö Emma Alftan.

Kiitokset Suomen tietokirjailijat ry:lle ja Äidinkielen Opettajain Liitolle mahdollisuudesta päästä messuille ilmaislipuilla!

9-LUOKKALAISTEN BIOLOGIAN OPISKELUA syksyllä 2015

9 -luokalla  opiskellaan kaksi biologian kurssia. Ensimmäinen käsittelee Itämeren ekosysteemiä, meren rehevöitymistä ja muita ympäristöongelmia sekä-uhkia. Pohdimme myös, miten voisimme yhdessä auttaa Itämerta. Myös Luontoliiton Itämeri -lähettilas vierailee oppitunneilla.  

 

Ohessa on kuvia kolmelta Uutelan retkeltä sekä työskentelytilanteista oppitunnilla. Tutkimuksista tehtiin myös tutkimusraportti.

Retki 1: Mittasimme veden fysikalisia ja kemiallisia ominaisuuksia sekä keräsimme planktoneita planktonhaavilla Uutelan venesataman laiturilla.

Mittasimme näkösyvyyden valkolevyn avulla. Otimme vesinäytteen metrin synyydestä vedennoutimella.

Planktonsaalis nousee.

Aika syvältä vielä valkolevy näkyi.

Happipitoisuutta tarkastelitiin kemikaalien avulla, haju ja vaahtoavuus keittopulloa ravistelemalla. Myös ph ja lämpötila mitattiin niin pinnasta kuin metrin syvyydestä.

"Terapiakoira" Fiila retkeilee mielellään, se pitää kaikista ja siitä pitävät kaikki.

Retki 2: Tutkimme levävyöhykkeitä ja tunnistimme levälajeja. Saimme myös aika mukavan saaliin veden selkärangattomia sekä kymmenpiikin ja siloneulan. 

Lajitentti pidettiin jo rannassa, pieni kilpailuhenki siivitti oppimista.

Retki 3: Tutustuimme rannan kasvillisuusvyöhykkeisiin sekä keräsimme näytteet lajitenttiä varten.

Laitentti,  opettelimme aika joukon kasveja - opimme ne ainakin hetkeksi, siitä se lähtee. Testasimme, miten nopeasti kasvit voi oppia, kilpailu kannustaa!

Samalla retkellä teimme myös EKOTEON - keräsimme jätesäkeittän roskia ja teimme listan "saaliistamme". Ihmetellä täytyi, mitä ihmiset jaksavat kantaa rantaan, mutta ei sieltä pois!

Luokassa kirjoitimme raportteja ja työskentelimme ryhmissä työpistetehtävien parissa. Niin ihana harmonia ja tekemisen meininki, ettei ollut mistään huomauttamista!
 (Ei ole totta - mistä se pipo taas päähän ehti?!)

 

Luontoliiton Itämeri -lähettiläs vierailee.

 

 

7A -luokkalaisten mietteitä Meriharjun luontotalossa ja Uutelan metsissä vietetystä ryhmäytyspäivästä

• Tää retkipäivä oli tosi hauska!
• Leikit oli kivoja ja ei onneks ees satanu! Makkarat oli hyviä ja seura paras Fiilan kanssa oli kivaa heitellä käpyjä ja silitellä metsässä liikkuminen oli piristävää ja tosi mukavaa. Kiitos retkestä!
• Uutelan retkellä oli kivointa tehdä niitä rasteja. Retkellä meillä oli myös hyvä ilma, vaikka ennustettiin sadetta. Oli kiva istua ja syödä eväitä siellä rannassa, grillaaminenkin oli kivaa. Retkestä jäi hyvä olo.
• Tässä oli kivaa että sai tukareihin tutustua paremmin.
• Sain oppia uusia asioita.
• Opin luokkalaisista uutta.
• Mun mielestä kivointa tänään oli kun kaikki sai hetken olla omassa rauhassa metsässä. Se oli kivaa koska kun ne ohjaajat sano että se metsä vähentää stressiä oli oikeesti totta! Se oli tosi mukavaa istua siellä kalliolla ja se vähens stressiä heti. Toinen kiva juttu oli kun oltiin kaikki yhdessä syömässä ja mä ja Aada,Taika ja Emma oltiin siellä laiturilla syömässä. Oli tosi mukava päivä ja ne muutkin tehtävät oli kivoja.
• Mielestäni tässä päivässä oli parhainta se että saimme kaikki viettää aikaa metsässä vaikka joitakin oppilaita puuttui.
• Myös siellä metsässä oli kivoja eri tehtäviä ja tutustuin uusiin luokkalaisiini paremmin.

 

 Retki alkoi pressulentiksellä, yhteinen strategia oli tärkeä.

 

 

Tutustuimme toisimme lähemmin.

 

Kaveri kertoi kaveristaan muille.

 Tehtävä vaati keskittymistä, yhteistyötä ja tasapainoa.

 

 Ulkona eväät maistuvat!

 

 Hetki yksin merta katsellen tuntuu hyvältä.

 

 Lopuksi paistoimme makkarat grillillä.

 

Kiitos Kallahden nuorisotalon väelle ryhmäytyspäivien järjestämisestä. <3 Tehtiksestä sellaisella käyvät joka syksy kaikki seitsemäsluokkalaiset.

9C:n vierailu jätevedenpuhdistamolle

Energiaa Suomessa on valtakunnallinen syksyisin toteutettava koululaistapahtuma, joka on suunnattu 9-luokkalaisille ja opettajille. Tämän tapahtuman puitteissa 9C-luokka teki vierailun fysiikan opettaja Talvitien kanssa Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla oppilaat tutustuvat jätevedenpuhdistukseen sekä lämmön, sähkön, kaukolämmön ja mullan tuotantoon.  Tiesitkö, että suomalainen tuottaa keskimäärin 160 litraa jätevettä päivässä? Jätevettä syntyy suihkussa käymällä, vessaa vetämällä, tiskaamalla… jne. Jätevesi kulkeutuu putkistoja pitkin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi ennen kuin vesi päästetään Itämereen.

 

Puhdistamo on Pohjoismaiden suurin ja se käsittelee pääkaupunkiseudun teollisuuden ja noin 850 000 asukkaan jätevedet. Puhdistamo on rakennettu pääosin kallion sisään ja se otettiin käyttöön 1994. Maanalaisen sijainnin ansiosta lähialueen asukkaat eivät häiriinny mahdollisista haju- tai meluhaitoista. Itse voimalassa paskan haju oli kuitenkin voimakas!

Pyttyetiketti: Mitä saa ja mitä ei saa laittaa wc-pyttyyn? Wc-pyttyyn saa laittaa ulosteita ja vessapaperia, mutta muut paperit tai esimerkiksi ruoka eivät kuulu vessanpyttyyn. Pääkaupunkiseudulla on suuri rottakanta, joka elää viemäreissä vessanpyttyyn heitettyä ruokaa syöden. Älä syötä rottia!

Pelkästään pääkaupunkiseudulla vessanpönttöön päätyy vuosittain yli 200 rekkakuormallista sinne kuulumatonta tavaraa: esim. kännyköitä, tekohampaita ja legopalikoita.

Jätevedenpuhdistus on tärkeää rannikkovesien ja Itämeren suojelun kannalta. Jätevesi sisältää ravinteita, jotka luontoon päästessään aiheuttavat rehevöitymistä, veden sameutta, leväkukintaa ja kalojen huonovointisuutta. Kuvittele miltä lähin uimarantasi näyttäisi, jos wc-pytyn vesi johdettaisiin siihen puhdistamatta!

Viikinmäen puhdistamon jätevedenpuhdistusprosessi sisältää kolme vaihetta: mekaanisen, biologisen ja kemiallisen puhdistuksen.  Jätevedenpuhdistusprosessissa mädätyksestä syntyvä biokaasu kerätään talteen ja sillä tuotetun energian avulla puhdistamo on omavarainen lämmön suhteen ja sähkön osaltakin omavaraisuusaste on noin 50 prosenttia.

Jätevettä puhdistetaan vuodessa keskimäärin 100 miljoonaa kuutiometriä. Puhdistukseen kuluu aikaa kaikkineen yksi vuorokausi. Puhdistetut jätevedet johdetaan kalliotunnelissa 8 km:n päähän Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyyteen.