9-LUOKKALAISTEN BIOLOGIAN OPISKELUA syksyllä 2015

9 -luokalla  opiskellaan kaksi biologian kurssia. Ensimmäinen käsittelee Itämeren ekosysteemiä, meren rehevöitymistä ja muita ympäristöongelmia sekä-uhkia. Pohdimme myös, miten voisimme yhdessä auttaa Itämerta. Myös Luontoliiton Itämeri -lähettilas vierailee oppitunneilla.  

 

Ohessa on kuvia kolmelta Uutelan retkeltä sekä työskentelytilanteista oppitunnilla. Tutkimuksista tehtiin myös tutkimusraportti.

Retki 1: Mittasimme veden fysikalisia ja kemiallisia ominaisuuksia sekä keräsimme planktoneita planktonhaavilla Uutelan venesataman laiturilla.

Mittasimme näkösyvyyden valkolevyn avulla. Otimme vesinäytteen metrin synyydestä vedennoutimella.

Planktonsaalis nousee.

Aika syvältä vielä valkolevy näkyi.

Happipitoisuutta tarkastelitiin kemikaalien avulla, haju ja vaahtoavuus keittopulloa ravistelemalla. Myös ph ja lämpötila mitattiin niin pinnasta kuin metrin syvyydestä.

"Terapiakoira" Fiila retkeilee mielellään, se pitää kaikista ja siitä pitävät kaikki.

Retki 2: Tutkimme levävyöhykkeitä ja tunnistimme levälajeja. Saimme myös aika mukavan saaliin veden selkärangattomia sekä kymmenpiikin ja siloneulan. 

Lajitentti pidettiin jo rannassa, pieni kilpailuhenki siivitti oppimista.

Retki 3: Tutustuimme rannan kasvillisuusvyöhykkeisiin sekä keräsimme näytteet lajitenttiä varten.

Laitentti,  opettelimme aika joukon kasveja - opimme ne ainakin hetkeksi, siitä se lähtee. Testasimme, miten nopeasti kasvit voi oppia, kilpailu kannustaa!

Samalla retkellä teimme myös EKOTEON - keräsimme jätesäkeittän roskia ja teimme listan "saaliistamme". Ihmetellä täytyi, mitä ihmiset jaksavat kantaa rantaan, mutta ei sieltä pois!

Luokassa kirjoitimme raportteja ja työskentelimme ryhmissä työpistetehtävien parissa. Niin ihana harmonia ja tekemisen meininki, ettei ollut mistään huomauttamista!
 (Ei ole totta - mistä se pipo taas päähän ehti?!)

 

Luontoliiton Itämeri -lähettiläs vierailee.

 

 

7A -luokkalaisten mietteitä Meriharjun luontotalossa ja Uutelan metsissä vietetystä ryhmäytyspäivästä

• Tää retkipäivä oli tosi hauska!
• Leikit oli kivoja ja ei onneks ees satanu! Makkarat oli hyviä ja seura paras Fiilan kanssa oli kivaa heitellä käpyjä ja silitellä metsässä liikkuminen oli piristävää ja tosi mukavaa. Kiitos retkestä!
• Uutelan retkellä oli kivointa tehdä niitä rasteja. Retkellä meillä oli myös hyvä ilma, vaikka ennustettiin sadetta. Oli kiva istua ja syödä eväitä siellä rannassa, grillaaminenkin oli kivaa. Retkestä jäi hyvä olo.
• Tässä oli kivaa että sai tukareihin tutustua paremmin.
• Sain oppia uusia asioita.
• Opin luokkalaisista uutta.
• Mun mielestä kivointa tänään oli kun kaikki sai hetken olla omassa rauhassa metsässä. Se oli kivaa koska kun ne ohjaajat sano että se metsä vähentää stressiä oli oikeesti totta! Se oli tosi mukavaa istua siellä kalliolla ja se vähens stressiä heti. Toinen kiva juttu oli kun oltiin kaikki yhdessä syömässä ja mä ja Aada,Taika ja Emma oltiin siellä laiturilla syömässä. Oli tosi mukava päivä ja ne muutkin tehtävät oli kivoja.
• Mielestäni tässä päivässä oli parhainta se että saimme kaikki viettää aikaa metsässä vaikka joitakin oppilaita puuttui.
• Myös siellä metsässä oli kivoja eri tehtäviä ja tutustuin uusiin luokkalaisiini paremmin.

 

 Retki alkoi pressulentiksellä, yhteinen strategia oli tärkeä.

 

 

Tutustuimme toisimme lähemmin.

 

Kaveri kertoi kaveristaan muille.

 Tehtävä vaati keskittymistä, yhteistyötä ja tasapainoa.

 

 Ulkona eväät maistuvat!

 

 Hetki yksin merta katsellen tuntuu hyvältä.

 

 Lopuksi paistoimme makkarat grillillä.

 

Kiitos Kallahden nuorisotalon väelle ryhmäytyspäivien järjestämisestä. <3 Tehtiksestä sellaisella käyvät joka syksy kaikki seitsemäsluokkalaiset.

Äitienpäivää köksänluokassa

Tänään tuli sitten vietettyä äitienpäivää. Sen takia me ei tehty mitään varsinaista pääruokaa. 

Juhlan keksijä  Jarvis oli menettänyt äitinsä vuonna 1905, ja se sai hänet ajattelemaan, ettei äitejä otettu yhteiskunnassa tarpeeksi huomioon. Ensimmäinen äitienpäiväjuhla vietettiin vuonna  1907 kaikkien äitien muistoksi. Sen jälkeen vuonna 1914 USA:n presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän viralliseksi juhlapäiväksi. Siitä lähtien me olemme muistaneet meidän ihania äitejä erityisesti toukokuun toisena sunnuntaina. Tässä on teille vinkkejä siitä mitä voitte tehdä äidille aamupalaksi!

 

 

Kinkkumuffinssit

2 dl vehnäjauhoja
2 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
1 tl oreganoa ja basilikaa
2 dl maitoa
2 munaa
½ dl öljyä
1 dl juustoraastetta
1 dl kinkkusuikaleita

 

1.       Mittaa kaikki aineet ohjeen järjestyksessä kulhoon. Sekoita kaapimella.

2.       Jaa lusikalla muffinssivuokiin.

3.       Paista 225 asteessa noin 10 min.

4.       Ohjeesta tulee 12 muffinssia.

 
Mustikkasmoothie

2 dl jogurttia
2 dl maitoa
2 dl mustikoita
1-2 rkl sokeria
1-2 rkl kauraleseitä

Sekoita kaikki aineet korkeassa kannussa sauvasekoittimella.

Bananasplit vohvelit

4 dl maitoa
1 muna
1 rkl sokeria
1 tl vaniliinisokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
½ dl öljyä

Banaania
50 g suklaata

Kermavaahto2 dl kermaa
1 tl vaniliinisokeria
1 tl sokeria

1.       Valmista vohvelitaikina sekoittamalla kaikki aineet keskenään.
2.       Paista vohvelit vohveliraudalla.
3.       Vaahdota kerma ja sokerit
4.       Sulata suklaa pienessä muovipussissa mikroaaltouunissa pätkittäin.
5.       Asettele vohvelit, banaani, kermavaahto ja suklaa kauniisti tarjolle.

Anita 8B

Erotusmenetelmien harjoittelua kemian tunnilla

Kemiassa 7F-luokka opiskeli eri tapoja, joilla seoksen aineet voidaan erottaa toisistaan. Teoriaopiskelun jälkeen oli aika siirtää tiedot ja taidot käytäntöön. Oppilaat saivat eteensä hiekan, ruokasuolan ja rautajauheen seoksen. Heidän tehtävänään oli ratkaista, kuinka nämä aineet saataisiin erotettua toisistaan.

Nopeasti oppilaat keksivät, että magneetin avulla saa erotettua rautajauheen. 

 

Seuraavaksi piti pohtia, kuinka erottaa hiekka ja ruokasuola toisistaan. Monet tiesivät, että ruokasuola liukenee veteen ja hiekka ei. Tätä tietoa hyödyntäen he lisäsivät seoksen joukkoon pienen määrän vettä ja suodattivat syntyneen liuoksen. Suodattamisessa käytettiin suodatinpaperia, suppiloa ja keittopulloa. Näin hiekka saatiin erotettua suolavedestä.

Viimeisenä vaiheena oli ruokasuolan erottaminen vedestä, mikä onnistui haihduttamalla. Kaasupoltin ja kuumennusvälineet otettiin avuksi, jotta haihduttaminen kävisi nopeasti.

Lopputulos oli halutun kaltainen. Ruokasuola, hiekka ja rautajauhe oli saatu erotettua toisistaan.  

Lopuksi tehtiin työstä yhteenveto vihkoon erotuskaavion muodossa.

Kuvat: Rami Rahmeh 7F

Suullinen jakso englannin tunneilla

Toteutimme luokkien 9A, 9D ja 9F kanssa usealla englannin tunnilla suullisen jakson, joka myös arvioidaan. Oppilaat laativat, esittivät ja videoivat pareittain tai kolmen hengen ryhmissä lyhyet englanninkieliset keskustelut, jotka tapahtuivat sovituissa tilanteissa. Valittavana oli keskustelu lääkärissä, poliisiasemalla tai postitoimistossa. Oppilaat tutustuivat ensin opettajan Google classroom -sivulle nettiin kokoamaan pohjamateriaaliin, josta he saivat muun muassa hyödyllistä sanastoa. Jokainen ryhmä laati kuitenkin oman keskustelun. Suosituin tilanne oli keskustelu poliisin ja rikoksen uhrin välillä. Alla näette kaksi oppilaiden tuottamaa videota.

Lisäksi oppilaat saapuivat yksitellen englanninkieliseen työpaikkahaastatteluun, jossa opettaja toimi haastattelijana ja nauhoitti haastattelun. Tähänkin oli käytettävissä pohjamateriaalia. Haastattelussa piti vastata satunnaisesti valittuun kolmeen kysymykseen kymmenestä, joihin oli saanut tutustua etukäteen. Lisäksi jokainen vastasi yhteen yllätyskysymykseen.

Metsäretki Mustavuoreen ja herbaario

Tutustuimme Mustavuoren lehdon arvokkaaseen luonnonsuojelualueeseen sekä siihen, mitä alueella saa tehdä, mikä on kiellettyä.

 

Lehto puhkeamassa kevätloistoonsa, mm. valko- ja keltavuokot. Niitä ei saa kerätä ja pysytään poluilla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suojelualueen lehdon lisäksi muitakin metsätyyppejä Mustavuoresta löytyy. Vihdoin pääsimme keräämään kasveja. Monet kangasmetsän kasvit talvehtivat vihreinä. Kuvan kevätlinnunsilmä vasta aloitteli kukintaansa.

Herbaarion valmistaminen

Kun kasvit oli prässätty, oli aika laittaa ne papereille ja etsiä kasveille nimet.

Lopuksi kasvit lajiteltiin kukin omaan metsätyyppiinsä: puut ja pensaat ensin, sitten kenttäkerroksen kasvit ja pohjimmaiseksi pohjakerroksen sammalet ja jäkälät.

Oho! – Ope! Et aina huomaa kaikkea!  

Olipa tehokasta ja reipasta työtekoa, oikea tekemisen meininki!

Joskus palkkioksi saa vaikka kuunnella mielimusiikkiaan, kun työ edistyy hienosti.

Kuviskässän tunneilla tehtiin herbaarioon kannet! Tädäm – miten upeita luomuksia!