8. lk valinnainen kotitalous

Köksässä vuosi 2017 alkoi 8. luokkalaisilla oppilaiden tekemillä esitelmillä maakunta-alueiden ruokakulttuurista. Esitelmien aiheina mm. Lappi, Pohjanmaa, Itä-Suomi ja Länsi-Suomi. Länsi-Suomen ruokakulttuurikerralla tehtiin jauhelihakeittoa, rievät, sekä ahvenanmaan pannaria.

Esitelmä: Morad
Kuvat: Henna Jauho

Vähän erilainen torstai

Viimeisen viikon torstaina Tehtiksessä chillailtiin pelien ja hengailun sekä hurjan tonttusodan merkeissä. Aktiivinen oppilaskuntamme oli ideoinut koko ohjelman.

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa!

Itsenäisyyspäivän juhlapuhe

Arvoisat oppilaat,  hyvät kollegat, muut juhlavieraat!

Suomi täyttää tulevana sunnuntaina  98 vuotta.  Sen vuoksi olemme kokoontuneet näihin tanssiaisiin. Tämä on jo kahdeksas kerta kun nämä tanssiaiset järjestetään. On upeaa, että näistä itsenäisyyspäivän tanssiaisista on muotoutunut kouluumme jokavuotinen arvokas perinne.

Ennen kuin päästämme irti oppilaskunnan puheenjohtajan ja pääsemme tanssin pyörteisiin niin muutama sana aiheeseen liittyen.

Seuraavat ajatukset ja lainaukset pohjautuvat HS:n tämän viikon tiistaina olleeseen sotaveteraani Hannes Hynösen muistokirjoitukseen:

Kuka oli Hannes Hynönen? Hän ei ollut vloggaaja eikä edes tubettaja! Hän oli 102-vuotias sotaveteraani. Kuulit aivan oikein 102-vuotias veteraani! Hänestä tuli koko kansan julkkis viime vuoden presidentin Linnan juhlien myötä. Itse asiassa hän oli juhlien kirkkain tähti.

Sen jälkeen hänen sanomisia kuunneltiin tarkasti. Hänen kansansuosionsa perustui hänen virkistäviin ajatuksiin itsenäisyydestä ja hänen valoisa elämänasenne hurmasi laman surkeuttamat suomalaiset ja sai kaikki hyvälle mielelle.

  

Tämän viikon alussa saimme lukea tiedotusvälineistä suru-uutisen: Hannes Hynönen oli kuollut maanantaina kotipaikkakunnallaan Mikkelissä.

Sotakokemuksistaan huolimatta Hynönen oli säilyttänyt elämänmyönteisen asenteen ja uskon inhimillisyyteen. Hänen kommenteissaan oli aina pilkettä silmäkulmassa.

Näin itsenäisyyspäivän lähestyessä on hyvä muistaa Hynösen sanoma : tämän päivän maailma, tämän päivän Suomi, on huomattavasti parempi paikka kuin se maailma, johon Hynönen itse syntyi ja jossa hän pitkään eli.

Nyt kun omaan napaan tuijottaminen ja tietynlainen ahneus valtaa alaa eri elämänaloilla, kuten olemme ihan viime päivinäkin saaneet huomata, Hynösen usko parempaan huomiseen yhdessä tekemällä ei horjunut. Vaikka itsenäisyyden aikana on ollut sotiakin, monet ongelmat on saatu selvitettyä neuvottelemalla ja suomalaisten yhteistyökykyyn luottaen.

HS:n toimittajan kanssa käymissä keskusteluissa Hynönen muistutti, että edellisillä sukupolvilla on ollut jotain paljon vahvempaa kuin nykyään niin tärkeät henkilökohtainen omaisuus ja materiaalinen hyvinvointi:

Suora lainaus:” Silloin haluttiin antaa lapsille parempi tulevaisuus, mutta sillä ei ymmärretty helpompaa tulevaisuutta” lainaus päättyy.

Näillä ajatusten myötä toivotan kaikille hauskoja tanssiaisia ja Hyvää itsenäisyyspäivää!

Jari Sipilä

apulaisrehtori

Teksti: Jari Sipilä

Kuva: Pertti Tossavainen

ITSENÄISYYSPÄIVÄN TANSSIAISET

Koulumme perinteiset itsenäisyyspäivän tanssiaiset pidettiin perjantaina 5.12.2014.

 

 

Tilaisuuden alussa lippu tuodaan saliin Finlandian soidessa.

 

Perinnettä myös uudistetaan: juhlapuheen pitivät tänä vuonna oppilaskunnan puheenjohtaja Waltteri Koski ja sihteeri Panu Pöyhönen. Aikaisempina vuosina puhunut apulaisrehtori Jari Sipilä toivotti tänä vuonna kouluväen tervetulleeksi. 



Ennen tanssin alkamista juhla-asuihin pukeutuneet oppilaat kuuntelivat puheita ja lauluesityksiä rauhallisesti rivissä ja pienissä ryhmissä seisten.

Maamme-laulun esilaulajana toimi koulun valinnaisen musiikin ryhmä. Kuoro lauloi myös Jenni Vartiaisen kappaleen Missä muruseni on.

Ensimmäisistä tanssiaisista saakka saliin on järjestetty myös kuvauspaikka, jossa oppilaat ovat voineet kuvauttaa itsensä juhla-asuissaan. Kuvassa tämän vuoden Suomi-tyttö ja Suomi-poika. Valinta tehdään sekä pukeutumisen että erityisesti juhlakäyttäytymisern perusteella.

Rehtorin juhlapuhe koulun 80-vuosijuhlassa 19.11.2014

Arvoisat oppilaat, kutsuvieraat, opettajat sekä muu henkilökunta,

tervetuloa Tehtaanpuiston yläasteen koulun 80-vuotisjuhliin. Koulun nimi oli 80 vuotta sitten Tehtaanpuiston yhteiskoulu. Koulu ei sijainnut tuolloin Vuosaaressa vaan Helsingin keskustassa – siis stadissa, ei landella. Vuosaari oli 80 vuotta sitten maaseutua.

Tehtaanpuiston yhteiskoulu perustettiin vuonna 1934. Tuolloin oli kulunut 17 vuotta Suomen itsenäistymisestä. Koulun tärkeä tehtävä oli isänmaan itsenäisyyden lujittaminen ja kansan eheyttäminen. Verinen ja katkera vuoden 1918 sisällissota jakoi edelleen suomalaisia: oli voittajia ja voitettuja.

Vuonna 2014, 80 vuotta myöhemmin, koulun tehtävä on määritelty opetussuunnitelman perusteissa seuraavasti: koulun tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Nykykoulun yksi tehtävä on estää ja hillitä eriarvoistumista. Siis sitä, että oppilaiden tieto- ja taitotasot ovat kaukana toisistaan. Suomi on pieni maa ja se tarvitsee jokaista nuortaan - sinua, sinua ja erityisesti sinua.  Nykypäivän Suomi ei halua voitettuja. Peruskoulun tavoite on tehdä kaikista voittajia.

Koulumme toimi Helsingin keskustassa, Eirassa 43 vuotta. Tänä aikana Helsinki muuttui paljon: Helsingin pinta-ala kasvoi. Vuosaari liitettiin osaksi Helsinkiä vuonna 1966. Tätä ennen Vuosaari oli ollut osa Helsingin maalaiskuntaa, siis nykyistä Vantaata.

Ihmiset muuttivat keskustasta lähiöihin, joita rakennettiin ympäri Helsinkiä. Vuosaaressa rakennettiin kiivaasti 1960-luvun lopulla. Vuosaaressa, niin kuin muissakin Helsingin lähiöissä, oli paljon lapsia ja liian vähän kouluja. Helsingin keskustassa, esim. Eirassa, oli taas liikaa kouluja ja liian vähän lapsia. Kysyntä ja tarjonta eivät kohdanneet.  Tehtaanpuiston yhteiskoulu siirrettiin Vuosaareen vuonna 1976. Tällä paikalla oli tuolloin iso hiekkakuoppa. Sorakuopan syvyysero oli paikka paikoin lähes 10 metriä. Koulurakennus rakennettiin siis hiekkakuopan päälle.

Vuosaari oli vuonna 1976 selvästi toisenlainen kuin nykyään. Vuosaaressa oli vähemmän rakennuksia. Ns. uuden Vuosaaren puoli eli esim. nykyinen Aurinkolahti ja Meri-Rastila koostui pääosin metsästä – siellä ei ollut juuri lainkaan asukkaita.

Vuonna 1977 peruskoulu-uudistuksen myötä koulun nimi muuttui Tehtaanpuiston yläasteeksi ja Tehtaanpuiston lukioksi. Samassa rakennuksessa toimi siis kaksi koulua. Vuonna 1993 Tehtaanpuiston lukio ja Vuosaaren lukio yhdistettiin ja uuden koulun nimeksi tuli Vuosaaren lukio.

Tällä hetkellä 80-vuotiaan koulun perinteitä jatkavat Tehtaanpuiston yläasteen koulu ja Vuosaaren lukio. Tulevaisuus näyttää mitä suunnitelmia Helsingin kaupungin päättäjillä on Vuosaaren kaupunginosan sekä yläasteen ja lukion suhteen.

Koulumme 100-vuoTisjuhlaa vietetään 20 vuoden kuluttua. Osa meistä on tuolloin kuulemassa juhlapuhetta. Emme tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Unohdetaan hetkeksi myös menneisyys, keskitytään nykyhetkeen - nautintaan tästä juhlahetkestä!

Kiitos kaikille, että olette paikalla. Viihtykää tässä juhlassa.

Liikunnallinen toimintapäivä

Lauantaina 13.9. 2014 koulussamme pidettiin syysloman korvaava koulupäivä. Aamupäivällä juoksimme luokittain erilaisia viestejä Heteniityn kentällä. Lajeina olivat pussijuoksu, tukkihumala ja nopeusviesti.

 

 

 

Lopuksi 7., 8. ja 9.-luokkalaisten nopeimmat joukkueet kamppailivat koko koulun nopeimman luokan tittelistä.

 

Köyttä vielä vedettiin ja tässä kuvassa 7D voittaa 7.-luokkalaisten mestaruuden.

 

Ruokatunnilla oppilaskunnan hallitus myi mokkapaloja, kahvia, teetä ja mehua koulun aulassa. Tuotoilla rahoitamme oppilaskuntatoimintaa.

 

 

Torstaina 16.9. olevaa 7.-luokkalaisten diskoa mainostettiin ahkerasti.

 

Iltapäivällä 9.-luokkalaiset vetivät seiskoille ja kaseille itse keksimiään työpajoja koulun piha-alueella. Kustakin pisteestä kukin luokka sai yseiltä pisteitä passiinsa osallistumisaktiivisuuden ja -innon mukaan.

 

DJ:t laittoivat musiikkia kohottaakseen tunnelmaa entisestään.

 

Tanssipajassa sai hyppiä ja heilua sydämensä kyllyydestä.

 

Tuolileikki oli hauska ja siinä oppi uusia asioita kavereista.

 

 

Rentoutuspajassa sai rentoutua pallon...

 

... tai vaikka muurahaisen avulla.

 

Töpselihippaa puiden katveessa.

 

Vararehtori Jari kuulutti ohjeita megafonilla.

 

Kuntopiirissä hikoilivat niin vetäjät kuin osallistujatkin.

 

Pussihyppelyssä omintakeisesta tyylistä sai lisäpisteitä.

 

Koska ruokatunnilla myytyjä mokkapaloja jäi yli, niitä myytiin ulkona PopUp-kahvilassa.

 

Seiskat ja työpajanvetäjät intoutuivat tanssimaan vielä lopuksi kaikki yhdessä.

TAIDOLS 2014

Tehtiksen jo perinteeksi muodostunut kykykilpailu Taidols kisattiin 29.4.2014. Kilpailussa oli tänä vuonna viisi esitystä. Kokonaisuus oli kiinnostava ja viihdyttävä show!

 Oppilaskunnan hallituksen Taidols-tiimiläiset koristelivat Vuosalin juhlakuntoon.

Ensimmäisenä nähtiin Sirun nepalilainen tanssi.

Poikapoppoo lauloi Arttu Viskarin Mökkitie-kappaleen. Taustalla pyöri omatekoinen video.

Jonna, Isabel ja Melina tanssivat Etelä-Korealaisen pop-musiikin tahdissa.

Ronja lauloi rohkeasti yksin Dark Paradise -kappaleen.

"Bimbot"-ryhmä esitti Mikä kesä -kappaleen.

Tuomareiden miettiessä päätöstään ysiluokan tytöt tanssivat.

Pisteiden ja palkintojen jako oli jännittävää. Kaikki osallistujat saivat leffaliput ja lisäksi kolme parasta esitystä palkittiin lahjakortilla. Juontajat Minca ja Mirjam, sekä oppilaskunnan puheenjohtaja ja sihteeri Nita ja Auin jakoivat palkinnot.

Voittajaesitys nähtiin lopuksi uudelleen.

RUUTI-hankkeen äänestys

Oppilaskunnan hallitus valitsi kokouksessaan keskiviikkona 22.1.2014 luokkien ehdotuksista kolme parasta jatkoäänestykseen: Amazing Race, Nurinkurin päivä, Vuosikirja. Kaikki koulun oppilaat pääsevät äänestämään näistä mieluisinta Tehtiksen RUUTI-hankkeeksi.

RUUTI-hankkeen suunnittelu

Keskiviikkona 18.12.2013 ideoitiin Tehtiksessä tulevaa RUUTI-hanketta. Torikokousmenetelmällä jokainen luokka lähti ideoimaan millä tavoin koulumme yhteisöllisyyttä ja osallisuutta voisi parantaa. Koko päivän ideoinnin ja suunnittelun jälkeen hankeideoista valmistetut julisteet koottiin aulaan seinälle. Hanke-ehdotuksina on niin yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumapäiviä kuin kouluympäristöä viihtyisemmäksi tekeviä hankintojakin. Helsingin kaupunki rahoittaa RUUTI-hankkeet. Joululoman jälkeen äänestämme mikä hanke valitaan tämän vuoden RUUTI-hankkeeksi.

Hanke-ehdotuksista tehtyjä julisteita.

Tulevan lukuvuoden tukarit

Tulevan lukuvuoden tukareita ovat: Reetta Ojala, Jannika Niilerpalo, Kati Heini, Melina Andersson, Anniina Mustonen, Juulia Pusa, Jasmin Väänänen, Aleksi Kaukamo, Yasmin Haanpää, Artturi Jatala, Anselmi Henttonen, Tino Soppi, Mirjami Oittila ja Wenla Nwajei. (kuvasta puuttuu Riku Kanervo ja Niko Aronen)

Tänä vuonna tukarihakemuksia oli ennätysmäärä, jonka takia joillekkin luokille piti laittaa kolme tukaria.

Tulevat seiskat kävivät koulullamme ma 13.5. Kiertelimme heidän kanssaan koulua ja kerroimme Tehtiksestä. Otimme mukaan myös leikkejä, joiden avulla oppilaat voivat tutustua toisiinsa. Heille tarjottiin myös mehua ja keksejä aulassa esittelykierroksen aikana.

Ensi syksynä järjestämme seiskoille kaikkea mukavaa toimintaa (esim. mopodisko, ryhmäytymispäivä...) ja tutustutamme heitä toisiinsa erilaisten aktiviteettien parissa.

HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE!

Kirjoittanut: Anniina, Kati ja Yasmin

Näkyvyyttä!

Tänään, keskiviikkona 7.11.2012 esiintyy oppilaamme Sonja Kananen Helsingin Sanomien Ruuti-jutussa, sivu A 12! Käykäähän kaikki katsomassa!

Taputuksia!

Tehtiksen ehdokkaat Ydinryhmään

Ruudin ydinryhmän vaalit 24.10.-8.11.
Jokainen helsinkiläinen 13-17 -vuotias nuori saa kotiinsa nettitunnukset, joilla voi äänestää vaaleissa. Tehtiksestä ehdokkaina vaaleissa ovat Essi Hallikainen 8C-luokalta ja Sonja Kananen 9C-luokalta.

Essin vaalimainos.

Sonjan vaalimainos.