Työelämä tutuiksi kasiluokkalaisille

Kävimme haastattelemassa kolmea 8-luokkalaista TET:issä. Ensimmäisenä kävimme Myllypurossa, Arena Centerissä tapaamassa Valtteri Araviitaa, 8a.

Miksi valitsit tämän TET-paikan?
- Idea Arena Centeristä vain tuli, kun mietittiin kaverin kanssa.
Millaista ajattelit TET:in olevan?
- Rentoa ja helppoa.
Millaista TET-aika on ollut?
- Välillä on ollut rankkaa ja välillä kivaa. Olen oppinut uusia asioita.
Millaista työtä olet tehnyt?
- Lähinnä siivousta, hyllyjen täyttöä, kahvila tuotteiden valmistusta ja hyllyjen kunnossapitoa, kahvilan valvontatehtäviä ja asiakaspalvelua.
Mihin olet ajatellut pyrkiä ensi vuonna TET:iin?
- En ole miettinyt yhtään. Varmaan samantyyliseen paikkaan, ehkä jopa samaan paikkaan jos jaksaa.

Haastattelussa oli mukana Valtterin pomo, Markus Rosas. Kysyimme muutaman kysymyksen myös häneltä.
Onko teillä ollut ennen TET:iläisiä?
- On ollut monina vuosina ja tulee edelleen olemaan. Arena Center pyrkii olemaan tällaisessa toiminnassa mukana.
Ottaisitko lisää TET-hakijoita tänne?
- Mielellämme otamme hakijoita, jos meillä on aikaa hakijan perehdyttämiseen. TET:iläisistä  on hyötyä.

Seuraavaksi vierailimme Desnan ja Aminan, 8a, luona Hakaniemessä, KokoTeatterissa.

Miksi valitsitte tämän TET-paikan?
- Olemme kiinnostuneita teatterialasta ja halusimme tulla kokeilemaan alaa.
Millaista ajattelitte TET:in olevan?
- Rauhallista ja rentoa.
Millaista TET-aika on ollut?
- Teatteri on mukava paikka ja henkilökunta on mukavaa. On ollut rauhallista, rentoa ja monipuolista ja hauskaa.
Millaista työtä olette tehneet?
- Siivousta, mainosten jakelua ja asioiden hoitamista.
Mihin olette ajatelleet pyrkiä ensi vuonna TET:iin?
- Takaisin teatteriin tai johonkin muualle kuten päiväkotiin tai ympäristönsuojeluyhdistyksiin kuten Greenpeaceen.

Tehtiksen JoPO 2013-2014

Tehtaanpuiston yläaste on yksi neljästä koulusta Helsingissä, joissa toimii joustavan perusopetuksen työelämäpainotteisia pienluokkia eli JoPO-luokkia.  Ryhmiä on kaksi, ja luokat sijaitsevat musiikkiluokan vieressä ja entiseen talonmiehen asuntoon rakennetuissa tiloissa. 

JoPO-luokka on tarkoitettu sellaisille peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille, joiden peruskouluopinnot eivät yleisopetuksessa ole syystä tai toisesta sujuneet.  Syitä JoPO:lle hakemiseen on monia, mutta kaikkia JoPO:laisia yhdistää kaksi asiaa.   1. He ovat itse halunneet JoPO:lle,  ja 2.  heidät on valittu hakijoiden joukosta.  JoPO-luokalla oppilaiden, heidän vanhempiensa ja koulun aikuisten yhteistyö on tärkeässä asemassa.  Vanhempien tuki ja kannustus sekä opintojen etenemisessä että työpaikkojen hankinnassa ja työpaikoilla toimimisessa auttaa nuoria löytämään vahvuuksiaan ja onnistumaan tehtävissään.

Molemmissa ryhmissä opiskellaan kaikkia yläluokkien luokka-asteiden oppimääriä, ja ryhmissä on enintään 10 oppilasta.  Ryhmillä on omat opettajat, Katja Taimiaho-Nieminen (8-9I) ja Ilona Savolainen (8-9J).  Perjantaisin Katjan ryhmää opettaa myös Karl Colèrus.  Molempien ryhmien kanssa työskentelee myös JoPO:n nuoriso-ohjaaja Merja Miettinen. 

”Ennen JoPO:lle hakemista mun koulunkäynti oli tosi huonoa,  en ollut siihen yhtään tyytyväinen.” –Anitta 15v.

JOPOLLE HAKEMINEN

”Edellisessä koulussa en tehnyt mitään, ei tullut opiskelusta mitään.” – Nico 17v.

                            ”Kun hain JoPO:lle, kuvittelin sen ihan erilaiseksi kuin se oikeasti on.” -Anceliga N. 14v.

”Kun tein hakemusta, kuvittelin Jopo-opiskelun hyväksi, paremmaksi kuin aiemmassa koulussani.  Nyt olen JoPO:lla ja se toimii mun mielestä paremmin” -Jessica 15v.

• JoPO-luokalle hakemista voi ehdottaa oppilas itse, koulun oppilashuoltohenkilökunta, opettaja ja huoltaja.
• Jopolle haetaan maaliskuun aikana.  Hakija täyttää huoltajansa kanssa lomakkeen, jonka saa kuka vain halutessaan tulostaa opetusviraston sivuilta: www.edu.hel.fi/jopo.

• Hakemukseen tarvitaan myös lausunto hakijan soveltuvuudesta oman koulun oppilashuoltohenkilöstöltä, esim. kuraattorilta tai erityisopettajalta.

• Hakija ei voi hakea tiettyyn kouluun, vaan hän hakee JoPO-luokkien toimintaan. 
• Hakija voi käydä tutustumassa JOPO-luokan toimintaan haluamassaan koulussa, mutta tämä ei kuitenkaan vaikuta siihen, mihin kouluun hänet sijoitetaan, mikäli hän tulee valituksi.
• Kaikki hakijat kutsutaan haastatteluun huhtikuussa, ja toukokuussa opetusvirastossa tehdään oppilasvalinnat ja valitut oppilaat sijoitetaan kouluihin.  Tämän jälkeen oppilaat saavat ilmoituksen valinnan tuloksesta kotiin. 

• Oppilaspaikkoja on Helsingin alueella 80, ja haettavissa ovat keväällä vapautuvat paikat.

OPISKELU JOPO-LUOKALLA

                          ”Opiskelu on rennompaa, mutta pitää itse pitää huoli että kaikki tulee tehtyä.” –Nico 17v.

”Enemmän vapaita tehtäviä, itsenäisyyttä, paljon työssäoppimista, vähemmän oppilaita, parempi keskittyä tehtäviin.” – Anceliga L. 14v.

                                 ”Saa tehdä omaan tahtiin tehtäviä, ja saan paremman keskiarvon ja numerot.” – Jan 17v.

”No, tavallisen luokan opiskelu on mielestäni hankalampaa kuin JoPO-opiskelu.” –Jessica 15v.

JoPO-luokan opiskelussa vuorottelevat n.3-4 viikkoa kestävät lähiopetusjaksot ja n. 4-6 viikkoa kestävät työjaksot.  Käytännöt ja järjestys vaihtelevat kouluittain.  Tehtiksessä lukuvuosi on jaettu 4 jaksoon siten että ensin tehdään lähiopetusjakso, jonka aikana käydään koulua melko tavalliseen tapaan ja sen jälkeen työjakso, jonka aikana opiskellaan osa viikosta työpaikoilla ja osa koulussa. 

Sana ”lähiopetus” on sinänsä harhaanjohtava, että JoPO:lla perinteisen opettamisen sijaan tavoitellaan oppimisen taitoa.  Oppilaat opiskelevat melko itsenäisesti aikuisen tukemina ja tekevät tehtäviään mm. oppikirjoihin ja monisteisiin.  Opetussuunnitelman osia voi kirjatehtävien sijaan suorittaa esim. tutkimalla aihetta netissä tai käytännössä työpaikoilla tai vapaa-ajallakin, ja esittämällä omavalintaisella tavalla oppimistuloksensa arviointia varten.  Oppimisen esitys voi olla mitä vain minitutkielmasta musiikkikappaleiden suomentamiseen ja koristetyynyjen ompeluun.  Oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä tarvitaan, mutta aikuisen apua saa kaikkeen mihin sitä tarvitsee. 

”Jopolla tehdään enemmän itse.”  -Eero 16v.

Koulurakennus ei ole ainoa paikka jossa opiskellaan.  JoPO-luokat käyvät paljon retkillä, pajoissa ja vierailuilla, jotka kaikki ovat oppimista ja siten kirjataan koulusuorituksiksi eli osaksi arvosanan suorittamista.  Myös vapaa-ajan tekemiset voi käyttää hyväkseen todistuksessaan.  Moni ei tule ajatelleeksi että komedia-elokuvan katsomisesta voi oppia sosiaalisia taitoja, tai jopa uskontoa!

                         ”Parasta on olleet leffahetket, ja kun käytiin tekee sormukset ja kynttilät.”  -Anitta 15v.

”Pajat ja retkipäivät ovat varmaankin olleet parasta tänä vuonna.” –Jessica 15v.

”Parasta on olleet keilaus ja pajakäynnit!” –Pinja 16v.

 

Lähiopetusjaksojen aikana oppilaat pyrkivät aikuisten avulla löytämään itselleen työssäoppimispaikat tulevaa työjaksoa varten.  Oppilaiden vanhempien tuki ja panos työpaikkojen etsimisessä korostuu.  Toivottavaa onkin että myös vanhemmat aktiivisesti miettivät lastensa kanssa työpaikkoja, tai jopa kyselevät tuttaviltaan sopivia kohteita sekä omalle lapselleen että mahdollisesti tämän luokkatovereille, koska kaikki apu on tässä tietenkin tarpeen.  Koulussa keskustellaan työnhakuun liittyvistä asioista, kuten reippaasta ja asiallisesta käytöksestä, siitä että tietää itse mitä on tekemässä ja miksi, siististä ulkonäöstä ja muiden kunnioittamisesta.  Työnhakuvaiheessa tehdään työhakemuksia, harjoitellaan puheluita ja käytännön tietokonetaitoja.  Kun työpaikka on saatu, siitä tehdään työpaikan edustajan kanssa työjaksosopimus ja sovitaan oppilaalle vastuuhenkilö eli mentori työpaikalta. 

TYÖSSÄOPPIMISJAKSOT

”Parasta tänä vuonna on ollut kun olin VEHO:lla työjaksolla.” –Elmeri 15v.

 

”Työjaksot ovat olleet vähän vaikeita.”  -Anitta 15v.

”Parasta tänä vuonna on olleet työjaksot” –Anceliga L. 14v.

Tehtiksen JoPO:n työjaksot kestävät 4-6 viikkoa.  Jakson ensimmäinen viikko ollaan työpaikoilla 5 päivää, opetellaan työtehtäviä ja tutustutaan työkavereihin.  Loput työjaksosta työpaikoilla opiskellaan 3 päivää viikossa, ja kaksi päivää viikosta käydään koulua lähiopetusjakson tavoin.  Työpäivä kestää keskimäärin 6h ja työpäivän alkamis- ja loppumisajat oppilas sopii työnantajan kanssa.  Työpäiviä kertyy yhtä työjaksoa kohden keskimäärin 17 päivää.  Nämä käytänteet vaihtelevat hiukan kouluittain.

Työpaikalla oppilaat tekevät heille määrättyjä työtehtäviä, tai koulun oppiainesuorituksiin liittyviä oppilas- ja työpaikkakohtaisesti suunniteltuja tehtäviä mentorinsa ohjauksessa.  Oma-aloitteisuus on tärkeää myös työpaikalla.

Työjakson aikana koulun aikuiset pitävät yhteyttä oppilaiden mentoreihin, käyvät vierailuilla työpaikoilla, auttavat koulutehtävissä ja mahdollisissa ongelmissa, ja kannustavat oppilaita.  Työjakson lopuksi käydään koulun aikuisen, työpaikan mentorin ja oppilaan kesken arviointikeskustelu yleensä työpaikalla, ja oppilas saa työssäoppimisestaan arvioinnin ja työssäoppimistodistuksen.  Hyvästä todistuksesta on hyötyä seuraavien työssäoppimispaikkojen, kesätyöpaikkojen ja mahdollisesti tulevaisuuden leipätyönkin haussa.  Lisäksi keskiasteen koulujen valintaprosessissa usein huomioidaan todistukset alalle suuntautumisesta ja aktiivisuudesta.  Työssäoppimispaikkojen valinnassa kannattaakin ottaa huomioon omat mahdolliset tulevaisuudensuunnitelmat; onpa käynyt jopa niin että oppilas on saanut oppisopimus-opiskelupaikan jo ennen yhteishakua!

 

”Paras hetki tänä vuonna oli kun sain oppisopimuspaikan!” –Nico 17v.

Kaiken tulevaisuuden suunnittelun, elämänhallinnan ja koulusuoritusten keskellä on kuitenkin hyvä muistaa että oppiminen saa olla hauskaakin! 

”Kannattaa valita JOPO!” –Pinja 16v.

Lainaukset ja kuvissa Tehtiksen JoPO-luokkien oppilaita
Kuvat ja teksti: Ilona Savolainen