Arvoisat oppilaat, kutsuvieraat, opettajat ja muu
henkilökunta,
Moni teistä on kuullut joulun alla radiosta Joulun rauhaa
eli Happy Xmas (War is over) –kappaleen. Useana jouluna tämä kappale on ollut Suomen
suosituin joululaulu radiossa. Laulun sanoma on tämänkin joulun alla
ajankohtainen, samoin kuin se oli 1970-luvun alussa, kun John Lennon levytti
kappaleen. Tänään soditaan ja vietetään ei-rauhaa mm. Ukrainassa, Syyriassa ja
Palestiinan alueella. 40 vuotta sitten sodittiin Vietnamin viidakoissa.
Rauhan ja ihmisten keskinäisen sovun yksi tärkeä edellytys
on, että riittävä perustoimeentulo on turvattu. Mikäli ihminen näkee nälkää ja
kärsii aliravitsemuksesta, ei hän varmastikaan ole kovin tyytyväinen. Hän tuskin
laulaa Joulun rauhaa kappaletta täydestä sydämestä, jos nälkä kurnii vatsassa.
20 % maapallon väestöstä käyttää 80 % maapallon
luonnonvaroista. Me suomalaiset kuulumme tuohon etuoikeutettuun vähemmistöön. Hiukan
yli miljardi ihmistä – noin joka seitsemäs maapallon asukas – käyttää päivässä
omaan toimeentuloonsa ja elämiseensä rahaa noin euron. Euroopan Unioni tukee
EU:n alueella asuvia lehmiä noin kolmella eurolla päivää kohden.
Yhdistyneet kansakunnat eli YK julisti syyskuussa 2000, siis
neljätoista vuotta sitten ns. vuosituhatjulistuksen, joka jaettiin kahdeksaan
alakohtaan. Päämääränä oli mm. poistaa maailmasta äärimmäinen köyhyys ja nälkä.
Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä onnistumme puolittamaan nälästä
kärsivien ihmisten määrän. Toinen tärkeä tavoite on, että vuoteen 2015 mennessä
kaikilla maailman lapsilla, niin pojilla kuin tytöillä, on mahdollisuus käydä
peruskoulu loppuun. Suomalaiselle nuorelle oikeus riittävään ravintoon ja
koulunkäyntiin tuntuu varmasti itsestään selvältä – maailmanlaajuisesti tämä
oikeus ei kuitenkaan valitettavasti toteudu. Vuosituhatjulistuksen tavoitteet
eivät ole vielä toteutuneet – toivon mukaan ne toteutuvat joskus.
Rauhaa ja ihmisille hyvä tahto. Hyvää ruokaa ja aikaa olla
rakkaiden ihmisten kanssa. Antamisen ja saamisen iloa. Valon juhla. Lumi. Tämän juhlan oppilasesityksissä itsekkyys ja
epäitsekkyys olivat vahvasti esillä. Mm. nämä asiat liittyvät jouluun monen
suomalaisen mielestä. Suomessa ovat asiat aika hyvin. Harva suomalainen näkee
nälkää. Meillä lapset voivat käydä koulua. Meillä on siis hyvä elää ja
juhlistaa joulua - vai onko?
Joulumieli, ystävällisyys ja hyväntahtoisuus, riippuu
loppujen lopuksi paljon meistä jokaisesta itsestämme. Jokainen meistä voi itse
päättää, tai ainakin yrittää päättää, minkälainen joulu meille ja meidän
läheisillemme on tulossa. Joulun rauhaa voi olla myös se, että me emme kiirehdi
hullun lailla, vaan annamme itsellemme ja läheisimmille aikaa olla ja
rauhoittua arjen touhuista.
Työläs syyslukukausi on nyt aivan lopullaan. Kaikki me
täällä salissa olemme varmasti ansainneet joululoman. Haluan toivottaa kaikille
teistä oikein hyvää joulua ja uutta vuotta.
Pertti Tossavainen
rehtori
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti