Yhdysvaltalainen vaihto-oppilas Tehtiksessä kevätlukukauden 2014 ajan

My name is Annika Ruppert, I was born in Minnesota, USA. I have an older brother and an older sister, mom and dad. My dad, my siblings and I all were born in the USA, while my mom was born in Finland. We grew up speaking Finnish with our mom, which is how we learned the language, while speaking English with everyone else. I have visited Finland about 5 times in my life, and have been living here sense the first of the New Year.

Living in Minnesota, we always get lots of snow in the winter but very hot summers. I like to run track and field there throughout the whole year, and even for school. The schools in the USA have different sports for each season that you can practice.  My school in Minnesota offers soccer, football, hockey, swimming, gymnastics, baseball, track and field, softball and a few other sports throughout the school year. In the US, I was in ninth grade before coming here to Finland. I was beginning my first year of high school. High school is four years, and after graduating the twelfth grade, you can attend a college or university.

The kind of school day I had there, was quite similar every day. I took a yellow school bus there everyday, which is the way most kids get to school everyday. Unless of course they can drive, which you only have to be 16 years old to do so. School started at 7:30 right away with your first class and ended at 2:00 (14:00). Each class lasted for about 50 minutes, with 5 minutes in between to get to your next class. I had 7 classes everyday. The class sizes were large at my school, with about 35-40 kids per class and 1 teacher.

In Finland I have noticed a lot of differences in the school system and the way things are taught. One big difference I noticed was that here in Finland, the students seem to have a lot more freedom. They are given 15 minutes in between each of their classes, while most schools in the US offer about 5 minutes. Here you are allowed to ask to go to the bathroom or go to your locker to get something during class, while at my school you had to write on a piece of paper where you wanted to go, the time you were going to go there, and then get it signed by a teacher. You were not allowed to leave the classroom the first or last 10 minutes of class. Each day you usually got homework in all seven classes, which would always be checked by the teacher the next day, or you would turn it in to get graded.

Some of the differences I have noticed between the 2 countries, would definitely be that people on the streets and the store workers here, don’t seem to be as friendly. Not in all stores, but a lot of them don’t seem to ask for help very often or don’t seem like they’re trying to be friendly. People on the streets also seem the same way. In Minnesota everyone always smiled or said hi to everyone as they passed one another, even if they had never met. But not having to greet every single person you see here is sometimes a nice thing to have. 

Another difference would be that people seem to maintain their weight at a healthier level here in Finland. In many part of the USA, it is true that there is lots of greasy and fatty foods, and many adults and children are overweight. One thing that we do not have as much of, is all the people who smoke. Smoking is strictly prohibited for children under 18 years, and you can get into serious trouble with the law if you are caught doing so. At least half the people I see here typically are smoking, even the kids who seem like they aren’t older than 11 or 12. 

So far, I like living here in Finland. One of the hardest things I’m still trying to learn is the language.

Annika Ruppert

Annika on Tehtiksessä kevätlukukauden ajan vaihto-oppilaana 9e luokalla. Kuva ei ole Vuosaaresta vaan Yhdysvalloista Annikan kotiosavaltiosta.

 

Tehtiksen JoPO 2013-2014

Tehtaanpuiston yläaste on yksi neljästä koulusta Helsingissä, joissa toimii joustavan perusopetuksen työelämäpainotteisia pienluokkia eli JoPO-luokkia.  Ryhmiä on kaksi, ja luokat sijaitsevat musiikkiluokan vieressä ja entiseen talonmiehen asuntoon rakennetuissa tiloissa. 

JoPO-luokka on tarkoitettu sellaisille peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille, joiden peruskouluopinnot eivät yleisopetuksessa ole syystä tai toisesta sujuneet.  Syitä JoPO:lle hakemiseen on monia, mutta kaikkia JoPO:laisia yhdistää kaksi asiaa.   1. He ovat itse halunneet JoPO:lle,  ja 2.  heidät on valittu hakijoiden joukosta.  JoPO-luokalla oppilaiden, heidän vanhempiensa ja koulun aikuisten yhteistyö on tärkeässä asemassa.  Vanhempien tuki ja kannustus sekä opintojen etenemisessä että työpaikkojen hankinnassa ja työpaikoilla toimimisessa auttaa nuoria löytämään vahvuuksiaan ja onnistumaan tehtävissään.

Molemmissa ryhmissä opiskellaan kaikkia yläluokkien luokka-asteiden oppimääriä, ja ryhmissä on enintään 10 oppilasta.  Ryhmillä on omat opettajat, Katja Taimiaho-Nieminen (8-9I) ja Ilona Savolainen (8-9J).  Perjantaisin Katjan ryhmää opettaa myös Karl Colèrus.  Molempien ryhmien kanssa työskentelee myös JoPO:n nuoriso-ohjaaja Merja Miettinen. 

”Ennen JoPO:lle hakemista mun koulunkäynti oli tosi huonoa,  en ollut siihen yhtään tyytyväinen.” –Anitta 15v.

JOPOLLE HAKEMINEN

”Edellisessä koulussa en tehnyt mitään, ei tullut opiskelusta mitään.” – Nico 17v.

                            ”Kun hain JoPO:lle, kuvittelin sen ihan erilaiseksi kuin se oikeasti on.” -Anceliga N. 14v.

”Kun tein hakemusta, kuvittelin Jopo-opiskelun hyväksi, paremmaksi kuin aiemmassa koulussani.  Nyt olen JoPO:lla ja se toimii mun mielestä paremmin” -Jessica 15v.

• JoPO-luokalle hakemista voi ehdottaa oppilas itse, koulun oppilashuoltohenkilökunta, opettaja ja huoltaja.
• Jopolle haetaan maaliskuun aikana.  Hakija täyttää huoltajansa kanssa lomakkeen, jonka saa kuka vain halutessaan tulostaa opetusviraston sivuilta: www.edu.hel.fi/jopo.

• Hakemukseen tarvitaan myös lausunto hakijan soveltuvuudesta oman koulun oppilashuoltohenkilöstöltä, esim. kuraattorilta tai erityisopettajalta.

• Hakija ei voi hakea tiettyyn kouluun, vaan hän hakee JoPO-luokkien toimintaan. 
• Hakija voi käydä tutustumassa JOPO-luokan toimintaan haluamassaan koulussa, mutta tämä ei kuitenkaan vaikuta siihen, mihin kouluun hänet sijoitetaan, mikäli hän tulee valituksi.
• Kaikki hakijat kutsutaan haastatteluun huhtikuussa, ja toukokuussa opetusvirastossa tehdään oppilasvalinnat ja valitut oppilaat sijoitetaan kouluihin.  Tämän jälkeen oppilaat saavat ilmoituksen valinnan tuloksesta kotiin. 

• Oppilaspaikkoja on Helsingin alueella 80, ja haettavissa ovat keväällä vapautuvat paikat.

OPISKELU JOPO-LUOKALLA

                          ”Opiskelu on rennompaa, mutta pitää itse pitää huoli että kaikki tulee tehtyä.” –Nico 17v.

”Enemmän vapaita tehtäviä, itsenäisyyttä, paljon työssäoppimista, vähemmän oppilaita, parempi keskittyä tehtäviin.” – Anceliga L. 14v.

                                 ”Saa tehdä omaan tahtiin tehtäviä, ja saan paremman keskiarvon ja numerot.” – Jan 17v.

”No, tavallisen luokan opiskelu on mielestäni hankalampaa kuin JoPO-opiskelu.” –Jessica 15v.

JoPO-luokan opiskelussa vuorottelevat n.3-4 viikkoa kestävät lähiopetusjaksot ja n. 4-6 viikkoa kestävät työjaksot.  Käytännöt ja järjestys vaihtelevat kouluittain.  Tehtiksessä lukuvuosi on jaettu 4 jaksoon siten että ensin tehdään lähiopetusjakso, jonka aikana käydään koulua melko tavalliseen tapaan ja sen jälkeen työjakso, jonka aikana opiskellaan osa viikosta työpaikoilla ja osa koulussa. 

Sana ”lähiopetus” on sinänsä harhaanjohtava, että JoPO:lla perinteisen opettamisen sijaan tavoitellaan oppimisen taitoa.  Oppilaat opiskelevat melko itsenäisesti aikuisen tukemina ja tekevät tehtäviään mm. oppikirjoihin ja monisteisiin.  Opetussuunnitelman osia voi kirjatehtävien sijaan suorittaa esim. tutkimalla aihetta netissä tai käytännössä työpaikoilla tai vapaa-ajallakin, ja esittämällä omavalintaisella tavalla oppimistuloksensa arviointia varten.  Oppimisen esitys voi olla mitä vain minitutkielmasta musiikkikappaleiden suomentamiseen ja koristetyynyjen ompeluun.  Oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä tarvitaan, mutta aikuisen apua saa kaikkeen mihin sitä tarvitsee. 

”Jopolla tehdään enemmän itse.”  -Eero 16v.

Koulurakennus ei ole ainoa paikka jossa opiskellaan.  JoPO-luokat käyvät paljon retkillä, pajoissa ja vierailuilla, jotka kaikki ovat oppimista ja siten kirjataan koulusuorituksiksi eli osaksi arvosanan suorittamista.  Myös vapaa-ajan tekemiset voi käyttää hyväkseen todistuksessaan.  Moni ei tule ajatelleeksi että komedia-elokuvan katsomisesta voi oppia sosiaalisia taitoja, tai jopa uskontoa!

                         ”Parasta on olleet leffahetket, ja kun käytiin tekee sormukset ja kynttilät.”  -Anitta 15v.

”Pajat ja retkipäivät ovat varmaankin olleet parasta tänä vuonna.” –Jessica 15v.

”Parasta on olleet keilaus ja pajakäynnit!” –Pinja 16v.

 

Lähiopetusjaksojen aikana oppilaat pyrkivät aikuisten avulla löytämään itselleen työssäoppimispaikat tulevaa työjaksoa varten.  Oppilaiden vanhempien tuki ja panos työpaikkojen etsimisessä korostuu.  Toivottavaa onkin että myös vanhemmat aktiivisesti miettivät lastensa kanssa työpaikkoja, tai jopa kyselevät tuttaviltaan sopivia kohteita sekä omalle lapselleen että mahdollisesti tämän luokkatovereille, koska kaikki apu on tässä tietenkin tarpeen.  Koulussa keskustellaan työnhakuun liittyvistä asioista, kuten reippaasta ja asiallisesta käytöksestä, siitä että tietää itse mitä on tekemässä ja miksi, siististä ulkonäöstä ja muiden kunnioittamisesta.  Työnhakuvaiheessa tehdään työhakemuksia, harjoitellaan puheluita ja käytännön tietokonetaitoja.  Kun työpaikka on saatu, siitä tehdään työpaikan edustajan kanssa työjaksosopimus ja sovitaan oppilaalle vastuuhenkilö eli mentori työpaikalta. 

TYÖSSÄOPPIMISJAKSOT

”Parasta tänä vuonna on ollut kun olin VEHO:lla työjaksolla.” –Elmeri 15v.

 

”Työjaksot ovat olleet vähän vaikeita.”  -Anitta 15v.

”Parasta tänä vuonna on olleet työjaksot” –Anceliga L. 14v.

Tehtiksen JoPO:n työjaksot kestävät 4-6 viikkoa.  Jakson ensimmäinen viikko ollaan työpaikoilla 5 päivää, opetellaan työtehtäviä ja tutustutaan työkavereihin.  Loput työjaksosta työpaikoilla opiskellaan 3 päivää viikossa, ja kaksi päivää viikosta käydään koulua lähiopetusjakson tavoin.  Työpäivä kestää keskimäärin 6h ja työpäivän alkamis- ja loppumisajat oppilas sopii työnantajan kanssa.  Työpäiviä kertyy yhtä työjaksoa kohden keskimäärin 17 päivää.  Nämä käytänteet vaihtelevat hiukan kouluittain.

Työpaikalla oppilaat tekevät heille määrättyjä työtehtäviä, tai koulun oppiainesuorituksiin liittyviä oppilas- ja työpaikkakohtaisesti suunniteltuja tehtäviä mentorinsa ohjauksessa.  Oma-aloitteisuus on tärkeää myös työpaikalla.

Työjakson aikana koulun aikuiset pitävät yhteyttä oppilaiden mentoreihin, käyvät vierailuilla työpaikoilla, auttavat koulutehtävissä ja mahdollisissa ongelmissa, ja kannustavat oppilaita.  Työjakson lopuksi käydään koulun aikuisen, työpaikan mentorin ja oppilaan kesken arviointikeskustelu yleensä työpaikalla, ja oppilas saa työssäoppimisestaan arvioinnin ja työssäoppimistodistuksen.  Hyvästä todistuksesta on hyötyä seuraavien työssäoppimispaikkojen, kesätyöpaikkojen ja mahdollisesti tulevaisuuden leipätyönkin haussa.  Lisäksi keskiasteen koulujen valintaprosessissa usein huomioidaan todistukset alalle suuntautumisesta ja aktiivisuudesta.  Työssäoppimispaikkojen valinnassa kannattaakin ottaa huomioon omat mahdolliset tulevaisuudensuunnitelmat; onpa käynyt jopa niin että oppilas on saanut oppisopimus-opiskelupaikan jo ennen yhteishakua!

 

”Paras hetki tänä vuonna oli kun sain oppisopimuspaikan!” –Nico 17v.

Kaiken tulevaisuuden suunnittelun, elämänhallinnan ja koulusuoritusten keskellä on kuitenkin hyvä muistaa että oppiminen saa olla hauskaakin! 

”Kannattaa valita JOPO!” –Pinja 16v.

Lainaukset ja kuvissa Tehtiksen JoPO-luokkien oppilaita
Kuvat ja teksti: Ilona Savolainen

 

Oppilaskunnan lätkäskaba

Tehtaanpuiston yläasteen koulun oppilaskunnan järjesti lätkäveikkauksen Sotshin olympialaisista. Veikkaajien piti tietää kolme parasta joukkuetta oikeassa järjestyksessä sekä suomalaisten paras pistemies puolustajista ja hyökkääjistä.

 

Oikea rivi oli: Kanada, Ruotsi, Suomi, Olli Määttä ja Mikael Grandlund. Kilpailun enimmäispistemäärä oli siis viisi pistettä.

   

Kaksi oppilasta sai kolme pistettä oikein. Oikein arvanneiden kesken arvottiin maajoukkueen pelipaita sekä kaulaliina. Arvonnan suoritti koulusihteeri Pirjo.

 

Pelipaidan voitti Ismail Bashir 7g luokalta. Kaulahuivin puolestaan voitti Anniina Mustonen 9b luokalta. Onnittelut molemmille voittajille!

 

 

11 oppilasta oli saanut kisassa kaksi pistettä. Kolmelle onnekkaalle arvottiin jääkiekkopyyhekumi. Voittajat olivat Tuuli Rasilainen 9b, Touko Tossavainen 7e ja Valtteri Araviita 8a luokilta. Onnittelut myös heille.

 

Koulun aikuisten sarjan voitti kolmella pisteellä atk-tukihenkilö Miika Lautiainen. Hän sai palkinnoksi maajoukkuelippiksen.

Koulun rehtoreiden sarjan voiton vei yläasteen Pertti-reksi. Hän voitti yhdellä pisteellä lukion Marko-reksin. Viime vuonna Marko voitti Pertin yhdellä pisteellä.

 

Kiitokset kaikille osallistujille ja onnittelut voittajille!

 

Oppilaskunnan edustajat kävivät jakamassa liikuntapäivän kisavisailun aikana palkinnot luokkiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

t.

 

Tehtaanpuiston yläasteen koulun oppilaskunta