Suomen maajoukkueet ovat menestyneet eri pallopeleissä kansainvälissä otteluissa kuluvan syksyn aikana - onnistumisia ja ennen kaikkea voittoja on tullut totuttua enemmän lentopallossa, koripallossa ja jalkapallossa.
Syitä aikaisempaa parempaan menestykseen on monia. Yksi syy on joukkuepelaaminen ja taktiikka. Suomessa on oivallettu, että yksilötaidossa yksittäisen pelaajan on pääsääntöisesti tosi vaikea olla parempi kuin vastaan asettuvan maajoukkueen rivipelaaja - eroa on vielä vaikeampi kasvattaa umpeen kun puhutaan vastapuolen tähtipelaajista. Esim. Messi painii hieman eri sarjassa kuin Tainio. Lisäksi pelaajien lukumäärässä Suomi on harvoin edellä vastustajiaan. Esim. Ruotsissa on lajissa kuin lajissa paljon enemmän aktiiviurheilijoita kuin Suomessa.
Suomalainen urheilija pelaa maajoukkueessa niin, että hän yrittää tehdä joukkuekaverinsa pelaamisen mahdollisimman helpoksi. Hän antaa hyviä, varmoja syöttöjä sekä liikkuu niin, että joukkuekaverin on myös helppo antaa hänelle syöttöjä. Suomalaiset ovat siis panostaneet pallolliseen ja pallottomaan liikkeeseen.
Koulussa on monenlaisia oppilaita ja aikuisia. Jokainen heistä on oma persoonansa. Kukaan heistä ei voi menestyä ja voida hyvin koulussa, jos he eivät halua tai kykene toimimaan ryhmän jäseninä. Luokan oppilaat voivat hyvin ja he oppivat taitoja sekä tietoja tulevaisuutta varten, kun jokaisella yksilöllä on hyvä olla luokassa.
Oppilas siis antaa ja saa hyviä syöttöjä oppilastovereilleen. Hyvä syöttö tarkoittaa koulussa esim. sitä, että oppilas on ystävällinen oppilastoverilleen, auttaa tarvittaessa häntä sekä antaa hänelle mahdollisuuden menestyä koulussa. Työrauha, ystävällisyys ja oppilastoverin kunnioitus ovat avainsanoja oppilaan hyvässä syötössä oppilastoverille. Oppilas siis arvostaa oppilastoveriaan ja sitä kautta hän saa takaisin vasta-arvostusta. Näin koulussa tapahtuu ns. hyvän kierrettä eli hyvään toimintaan vastaan hyvällä toiminnalla.
Hyvä puhe on olennaisessa osassa menestyvässä joukkuepelaamisessa. Ilman kommunikointia harva asia onnistuu ryhmässä hyvin. Hyvä urheilija kannustaa, ohjaa ja varoittaa joukkuekavereitaan pelikentällä.
Koulussa hyvä puhe tarkoittaa esim. sitä, että oppilaskaverille puhutaan ystävällisesti ja että hänen puhettaan kuunnellaan. Lienee sanomattakin selvää, että kommunikointi ja vuorovaikutus ei toimi, jos liian moni oppilas puhuu samaan aikaan. Erityisen tärkeää tämä on oppitunneilla, mutta ei liian suuri välituntimetelikään ole hyvästä.
Valmentajalla on suuri merkitys joukkueen menestymisessä - valmentaja ohjaa ja neuvoo joukkueensa pelaajia. Valmentajan puheen on hyvä olla kannustavaa, suunnitelmallista ja pelaajaa arvostavaa. Harva joukkue menestyy enää nykypäivänä, jos valmentaja huutaa ja räyhää eli ei kunnioita pelaajiaan.
Koulussa opettaja toimii valmentajan roolissa oppilaille luokassa. Hän neuvoo, auttaa, kannustaa ja tarpeen vaatiessa myös asettaa rajoja. Tunti on onnistunut ja kaikilla on hyvä olla, kun sekä opettajan ja oppilaitten keskinäinen puhe on ollut arvostavaa ja ystävällistä. Rumat sanat eivät kuulu oppitunnille.
Jokainen Tehtiksen oppilas ja aikuinen on ainutlaatuisen tärkeä yksilö. Hän on tärkeä ja arvoisa ihminen meidän koulussa. Arvostetaan yhteisömme jäseniä sanoilla ja teoilla. Näin me teemme Tehtiksestä entistä paremman paikan meille kaikille.
t. Pertti, reksi
